kirjoitin tämän runon ihan vaan vittuillakseni
sinulle ja kahdelle vieläkin surkeammalle
runoilijalle
yks Kake teoksen PÄÄTEOKSENI I-III sivulla 53.
yks Kake,
Pääteokseni I-III
NTAMO 2012.
Tekijä on salanimen taakse piiloutunut kuka-Lie.
Kirjan tekstistä tukahtuu esilletuomaton vinkkikikkailumainen vittuilun sukuinen ajatuksien vikavalaisimo, joka sammuttaa keskustelun valmiiksi eri suuntiin. Tai sytyttää. Syty?
Selkeämmin maailmaan suhtautuu Lidlin Siti-kivennäisvesi: Veteen hiilihappopulpinnon lisäksi tallennettu magnesium auttaa lihaskramppiin, eli suonenvetoon. On ikävä tunne kun koipi liuskahtaa lämpimän peitteen alta ja siihen kramppaa suonenveto. Ainakin siihen herää. Ikäänkuin lukisi jotain tekstiä se herättääkin. Ajatuksia. Tuskia.
Siti-puteli on kaupasta haettuna jämäkkä. Jos korkin kiertää hätäisesti auki ulospurskuva hiilihappo ruiskuu käsille ja ulos. Ikäänkuin Siti olisi parempaakin skumppajuomaa. Hyvää Siti yhtäkaikki on.
yks Kaken kohteina on lähes nimeltä mainittuja kohteita. Ja se joka ei kuka-Lie-Ka-Ken kynsiin on joutumatta ei luutune hänen miellytysporukoihinsa?
Tekstiä en oikein tohtisi runoiksi sanoa.
Ääntä? Ääntelyä, joka lirisee luettavaksi, on paperilla luettavaa.
Välillä hihittelin kohdistettuja piikistelyjä joiden osoite on, jollei fyysinen kohde niin kirjaltajansa omaa sielukasta traumaansa.
Vähän kuin raumalainen yrittäisi ärsyttää porilaista.
Kokopiru Kokemäeltä olisi oivallinen kohde. Paitsi Kokemäen runojenluku-postiloota kellii itsetyydyttyväisesti opetusneuvos E. N. Setälän nuoruusvuosien pehmopehkuissa,
eikä kuuntele, eikä puhu. Ainakaan pehmeitä.
Kauvatsanjoessa olisi ansiokasta uida, - kylmää sen vesi marraskuussa toki lie - joku kuitenkin ottanee ulkohuusin kantaakseen, vastatuuleensa. :-)
runoksennus
yks Kake teoksen PÄÄTEOKSENI I-III sivulla 36.
Teos voisi olla oivallinen kohde Danskaavan TeddyKarhun voittajaehdokkaaksi?
Vastaan ei uskalla panna.
Saisi vain silmilleen
itseriittoisuuden yli- ja ohimielisyyttä.
Tämä maailma on julistettu vain yhden totuuden elintilaksi.
Tilattu.
Muut eriajatukselliset tuijotetaan tönkkökuolleksi kuin esihistorian Torninmäen tönkkösuolatut kapahauet.
Pysähtyminen maksaa rikosseuraamuksen ja silti osoitettu tie näyttää umpikujalta.
Maailmamme symboli, tulevaisuus ?-(
Lievästi vieraantumisen lukutuntemuksesta huolimatta kiinnostukseni on virinnyt. Odottelen jo yks Kaken esikoiskokoelman jälkeen jo hänen toista tulemistaan!
Tikkis talventuntua odotellessa, autossakin jo nastat alla
Marraskuussa 2013
,-)
Tekstit
9 kommenttia:
Olipa hauska juttu!
Riekkujaisia voi lukea ja katsella vähän etäämpäkin. Nuorihan tämä on. Eikä se ole mikään vika, paranee ajan myötä sitä paitsi.
Itseäni on hyrisyttänyt se Turun(kin) touhu jo jonkin aikaa, pidän siitä porukasta.
Kiitos. Hieno luenta, tulkinta, arvaus, arvio, lausunta, esitys, analyysi, synteesi ja paljon muutakin.
yks Kake
Jotkut ovat joskus loukkaantuneita kun heistä puhutaan. Jotkut joskus loukkaantuvat kun heistä ei puhuta.
:-)
Joo.
Muistan kun opiskelin Tampereella katsoneeni Turkua vähän alta kulmain että kulttuurin kehto.
Eikun minusta on paikkakunnasta riippumatta onnellista että ihmiset ovat ruvenneet kirjoittamaan ja jopa esittämään runoja.
Täällä asti oli aika monta vuotta sitten toiviomatkalla runoilijoita Etelä-Suomesta. Yksi niistä runoilijoista oli peräti kotoisin Pohjanmaalta, mikä oli tietenkin järkyttävää.
Niin me kamppailemme, vastavirtaan kuin veneet, jotka alituisesti ajautuvat takaisin menneisyyteen.
näin Fitzgerlandin Great Gatsby
terv. maurice
Maurice,
tuossa lainauksessa on kyllä itua.
Mutta olen aivan tolkuttoman tyytyväinen siitä, että tulevaisuutta näyttää olevan jonkin verran jäljellä.
Kiva kommentti, Maurice! Ja kun löytyy suvannon niin erehtyy etenevänsä yläjuoksulle. Vähän kuin Bosborin salmessa jossa pitkään naruun sidottu ajoankkuri viiletyttää paattia pohjoiseen. (Mitähän siellä muuten tekisi, viinitkin siellä talvisin kupissa jäätyvät.)
Ja Ripsa ja Tampere. Siellä on muuten yksi parhaista kustantajista, Jysky-Ihalainen siellä Tampereella!
Ketähän mainittavia Turussa olisi, kun Jakkekin kuoli jo aikoja sitten. Koskenniemi oli Oululaisia. ja Maskun Hemminkikin kai vain Maskusta.
Minäkin olen melkein tamperelainen, asuimme siellä kerran parisen vuotta. (asuttiin me pari vuotta Vassorinkin kylässä, ollaanko me sitten osin myös pohjalaisiakin?)
Tikkis,
Bosporin salmessa? Kai olen kertonut että äidinisä opi Kap Hornin kiertäjiä ja vielä purjelaiva-aikaan?
Istanbulissa on muutakin nautittavaa kuin viini (turkkilaisviini on aika kamalaa, tai ainakin se on ollut jota olen joskus juonut), kuuleman mukaan kahviloiden minttutee on väkevää ja lopettaa talviflunssat alkuunsa.
Onko Siuro Tamperetta? En oikeastaan tiedä mitä se on. Olen muuten tykännyt paljon siitä että Ihalainen on tehnyt videoita yhdessä Sandor Valy'in kanssa. Sandor piti täällä näyttelyn kauan sitten, jossain VR:n käyttämättömässä tiilitalossa, joita on täällä runsaasti.
Aha, Vassor. Siellä on se merenlahti, jonne yks isokyrööläinen poika upotti yhden Pia-nimisen tytön, koska se Pia ei ollut tykännyt siitä. Se poika oli meidän poijan rinnakkaisluokalta.
Tää Bosborin salmen ajelehtiminen taitaa olla aika vanhaa perimätietoa. Nyttemmin siellä ei kai sovi pikkuveneillä sekaan kun isot jyrää pienet.
Ja Turusta katsottuna Siuro on Tamperetta? Nokian esikaupunkialuetta?
Vassorissa kun asuimme niin kukaan ei tuosta Piasta puhellut. Asuimme joskus 1975 tienoilla kai. Mutta minusta aika tyhmä ratkaisu. Sen jälkeen varmaan kaikki seudun tytöt tykkäsivät tuosta sankarista?
Vassorin lahdelta tuli verkoilla joskus aika hyvin lahnaa. Namia. Naapurin verkoista riitti joskus meillekin.
Lähetä kommentti