maanantai 18. marraskuuta 2013

Ameriikan haikuilija


Kun aloitin haikuilun ensimmäisellä kotimaisemmalla kolmirivisten rustaamisen ensimmäisiä tuttaviani blogeissa oli Bill.

Billin blogi

Joku Billin teksteissä kolahteli mukavasti. Ja tekee niin vieläkin.

Bill tuntuu olevan pitkän linjan kirjallisuusihmisiä. Sen huomaa, vaistoaa.

13.11.2013 hän kirjoitti jatkaakseen aiempaa tekstiään näin, suomennos:
Ylpeä isä
hänen poikansa on kookkaampi
kuin hän itse.

(Kookas = pitempi)

Kirjoitin kommentin hänen blogiinsa, suomennos:

myrsky -
nuoren variksen takana
sen äiti suojassa


Tallensin tekstin ja bloggeri taisi nikotella. Oli kuuluisan myrskyn aikoja Suomessa. Turussa ei pahemmin tuullut, vain yksi tuulenpyörre käväisi pihallamme:
Myrskyn tuhoja -
lehtiharava kaatui
pitkin pituuttaan

Tuuleen ei perimätiedon perusteella kannattaisi viheltää. Eikä myrskyä kiroilla. Ainakaan ääneen.

Ääneen on muuten Pentti Saarikosken kokoelma vuodelta 1966. Pekka Ruissalon runokoelman nimi on Ääniä, Muusa 2000.


Naapurin pihan perillä on ylipitkä ja ylivanha koivu. Silminnähden hän (-hen?) on alkavan lahon pesimäpuu?

Alaston koivu
haroo tuulessa suojaa
sadepilviltä

Koivu pitäisi päästää murheistaan ja kierrättää saunapuiksi? :-(


Palasin Billin isukkihahmoon. Oma isäni lähentelee ensimmäistä satastaan, vielä vajaa kourallinen vuosia ja tiedossa on taas juhlat. Isukki ajaa tiettävästi tarvittaessa autoaan. Kuka sitä nyt kauppareisuja kävellen?
Tein toisen kommentin Billille, en ollut ihan varma menikö ensimmäinen perille odottamaan Billin hyväksyntää.

Olemme molemmat asettaneet kommenteille hyväksymispakon koska hänelle alkoi tulvia aggressiivisia spammeja, ja minulle mm. alatyylisiä räksyttäjiä... Jälkeenpäin havaitsin että molemmat kommentit olivat lähteneet, ja Bill hyväksyi molemmat. Tässä sen toisen suomennos:

Heippa faija,
oletkos jo eläkkeellä?
- Minäpä olen!

Tämäkin keskustelu alkoi siis jo muutama vuosi sitten, jonkin aiheen lieve palaa areenalle aika ajoin, muuntuneena, kasvaneena, seestyneenä. Tai lisää kuplien? Sellaista ainakin vanha Kiinan ja Japanin runous on aina ollut. Antaa uskoa että maailma kulkee.



Suomessa valmistaudutaan Finlandia-kisan tuloksen julkistamiseen. Jotkut vapisevat pelosta, ja vain yksi voittaa.


Syksyn kilpailu -
koivun viimeiset lehdet
juoksevat piiloon




Turussa 19.11.2013, ulkona on marraskuun puoliväli jo ohittunut ja lämpömittari sanoo + 7,5 C.


Tikkis


Ps. Ääneen ja Ääniä runokoelmien oikeat tiedot korjasin tekstiin jälkeenpäin, kiitos Ripsan vinkki!



3 kommenttia:

Mauri Keinonen kirjoitti...

Hii Poet;

mites tämä Degas - haikuli.
en nyt tajuu her thigh, Paul maalaili muodokkaita naisia,
terv. maurice

Ripsa kirjoitti...

Hei, Saarikoskellakin on runokirja nimeltä Ääneen. En muista julkaisuvuotta, mutta sen muistan että on se aika kovaääninen.

Juhani Tikkanen kirjoitti...

P.S. Ääneen 1966. Enpä muistanutkaan!

Mutta Ruissalon muistin vähän väärin: Pekka Ruissalo, Ääniä
Runoja, Kustannusosuuskunta Muusa, Pori, 2000

Kaadan kuumaa kahvia varpaille
tuijotan kupin pohjaa
tuollako minä olen?