En pidä modernista runoudesta sen modernisimmissa muodossa, enkä ole niitä kehuttavasti lukenutkaan, pikemminkin sopivat perseenpyyhkimisiksi.
Näin julisti Timo K. Mukka vuonna 1964. Ja jatkoi:
Ne ovat äärimmäisen konservatiivisia ja taantumuksellisia, yhteiskunnan mädännäisyyden kuvia, loisilmentymiä.
Toisen lauseen alku herättää uteliaisuuden, että jos mitään niin mitä Mukka oli "modernista" runoudesta lukenut? Tahtoisin sen lukulistan!
Vuotta myöhemmin ilmestyi Mukalta runokokoelma Punainen...
Alun lainaus on teoksesta Näin hetki sitten ketun, WSOY 2010.
Hymy-lehden kuolettava haukkujainen vuonna 1973 oli mielestäni sekin vähän brutaali.
Roikut jo ristillä, Timo K. Mukka Julisti Hymy.
Timo K. Mukka kuoli pian Hymy-lehden artikkelin jälkeen.
tiistai 19. marraskuuta 2013
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Olenko kertonut sinulle että olin Hymy-lehden jutun ilmestymisen aikaan Lehtimiesten painotalossa Hertsossa oikolukijana?
Se juttu ilmestyi minun tai työtoverini pöydälle, en muista enää kumman. Me mentiin kuitenkin sen jutun kanssa esimiehen puheille ja sanottiin että ei aiota lukea sitä.
Se luki sen ja piti ittellään. Ei pakottanut käsittelemään sitä. Me otettiin yhteyttä kirjatyöntekijöiden liittoon ja sanottiin että Hertsossa työskenteleville täytyy vaatia likaisen työn lisä. Eivät ne tietenkään ruvenneet siihen, edes sen jälkeen kun Mukka oli kuollut.
Meillä ei ollut mitään keinoa estää juttua ilmestymästä. Mutta meidän pomomme käsitti mitä me ajateltiin. Siihen aikaan ihmisillä oli edes jonkinlaista kunnioitusta luovan työn tekijöitä kohtaan. Lehtimiehet OY ei tietenkään sellaista moraalia tunnustanut.
Nyt ajattelen että meidän liiton olisi pitänyt tehdä jotain. Ajattelin jo silloin. Liitto luki vain pykäliä eikä siihen kuulunut likainen työ.
Kumpikin meistä oikolukijoista meni toiseen työhön.
Niin. Työntekijän moraali? Eihän työnantaja siitä maksa. Työnantaja maksaa esim miljoonabonuksia ja kannusteita poliittisesti oikein valituille pomoilleen? (Keva, Varma ja Ilmarinen ja Fortum, niin ja Elopin saama kiitospalkkio hyvästä ulostustyöstä?-!)
Ja ne öykkärimäiset kannusterahat revitään rividuunarien palkoista. Ja karsimalla heitä kilometripoluille...
Tuon Hymyn öykkärimäisen skandaalin jälkeenhän tehtiin Lex Hymy.
Likaisen työn lisä olisi voinut olla kuolemaantuottamuksellisen työn lisä, mutta sellaista ei ole, se on tuolla murhalakien puolella kai.
Ja hyvä että silloin saitte toisen työn. Nykyäänhän voisi olla toinen tilanne, eiköhän työnantajat pidä vähän tiukemmin kiinni "oikeuksistaan".
Rikoslaissa jossakin on lupa että jos huomaa jotain laitonta niin siitä pitäisi ottaa yhteyttä? Mutta esim. Kevan ökyasuntokuprut olivat kai laillisia ja puolueen johdon hyväksymätkin, vai mitä se Kepun Laatikainen tänään selitti, kuulin vain puolella korvalla. Kevahan on Kepun hallussa.
Oi aikoja. Vuonna 1917 oli reippaampi meininki!
Vaikka Ranskan vallankumouksen merkitystä onkin "vielä liian aikaista arvioida"!
Eikös se ollut Mahatma Gandhi joka sanoi tuon kuolemattoman repliikin Ranskan vallankumouksesta?
Olet oikeassa: nykyisin ei saisi toista työtä. Silloin oli suunnilleen täystyöllisyys.
Pahinta tässä taitaa olla se, että moraalittomuuden läpisyömäksi alkaa muuttua koko maa.
Silloin ennen aikaan tuota eläkepomoa olis kutsuttu nousukkaaksi. Ja se olis itse tuntenut nahoissaan sen mitä se on!
Saattanut hyvinkin ollut Gandhi. Minä tallensin tuon repliikin Ranskan vallankumouksesta Kiinan nykyisen pääsihteerin haastattelusta.
Olisi tietenkin oivallinen vastaus länsimaisten lehtineekereiden kysymykseen siitä, mitä Kiina ajattelee Ranskan vallankumouksesta. :-)
Näitä yhtiöitä maksutasevaikeuksiin asti rasittavat (katteettomat) ylimäärääiset rahakorvaukset vievät vaan heitä itseään maksutasevaikeuksiin.
Nyt Fortumin pitää myydä pikaisesti sähköverkkonsa. Kun he itse ensin jakavat muutamille johtajilleen tiettävästi muutaman vuoden aikana lähes miljardi Euroa ulos kassastaan.
Ja Siperian sijoitukset ovat vielä kesken eikä Siperista taida kovin suurta tuottoa koskaan tulla. Hyvä kun saavat olla siellä. ?
Mietin Mukkaa että kuinka yksin hänkin siellä Aavasaksan väärällä puolella joutui olemaan. Olin joskus 70 luvun alussa vielä mukana maakunnallisilla kirjailijapäivillä joihin Pohjoiset Kirjailijat joskus osallistuivat, mutta eivät sitten enää. Matkakulut olivat ja ovat aivan liian suuria.
Olin kerran lähellä mennä käymään Mukan luo. Mutta edessä oleva pitkä matkako esti laiskuuttaan aikomuksen... Myöhäistä. Samoin jäi sivuun Kaukosen Reidar ja Kittilän Palsa. Joiden raunioita olen pyhiinvaeltajana nyttemmin käynyt kumartelemassa.
Lähetä kommentti