lauantai 30. marraskuuta 2013

Anja Erämaja, Töölönlahti

Kellään ei ole absoluuttista aikakorvaa.

Anja Erämaja
Töölönlahti
WSOY 2013

Lukukokemus oli kuin olisi pinonut pari mottia saunaklapeja liiteriin.

kuin kuolemaa
ei olisi ikinä keksitty,
mutta se on.


Tämä löytyi sivulta 57.

Mietin että ovatko joidenkin kokoelmien lauseet joskus sitä varten että rivienvälien tulkintaan ei jää tilaa.

Varpaat ovat tiiviisti yhdessä, ne viestittävät sopuisaa ja hyvää tuulta.

Töölönlahti pitää kävellä, juosta huohottamatta.

Pitää ohijuostessa kuulla miten sanat rahisevat riitteettömällä töölönlahtisorapolulla, sen yhteensä 90 sivuilla.

Ihmiset seurustelevat,
tämä on nyt sitä.


Anja Erämaja sivulla 86.

On arvoitus miten tarina muodostuu niistä sanomien palasista jotka korvaan tarttuvat, muistiin.

Haaste.
Laiskuttaan hengittävä runo elää,
Notkea.
Ei sotke, sisäsiisti.
Ulkoiluttaa roskat,
Kävelee.



Kun on kauniit hampaat
niin kelpaa sitä
myhäillä


:-)

Ei kommentteja: