Neljä siivoa Issaa

Siivosin vanhoja sekaisiani. Nämäkin lienevät olleet julkisesti tyrkyllä jossain, nyt täällä.

Talven yksinäisyys;
kuuntelen iltaisin,
miten vuorilla sataa.

Hiilien hehku;
samoin meidänkin vuodet
hupenevat.

Jo viidenkymmenen,
enkä vielä koskaan
talvella yksin.

Kirkas aamu;
onpa hiilet hyvällä päällä:
ne räiskyy ja rätisee!

Minusta näitä katsellessa tulee hyvä mieli. Kuten Issan kanssa istuskellessa yleensä.

Tekstin copyright: Issa, 1800 luvun Japanista.

Täältä löytyy samanhenkisiä lisääkin vielä:
Issalla oli aina koti