Tähdistä, puheesta

      

          toisella tapaa puhu-

   maton tila



          oviaukon ja 

   pensasaidan välissä



          hyttysten

                    aktivoima

Joseph Massey teoksessa At the Point sivulla 87, Osion Mock Orange runo ix. Suom. j.t.

Mäkäräiset ovat ikäviä seurustelukavereita. Jos lämpimänä suviehtoona haluasi istua taivasalla niin hyttyset ja mäkäräiset tulevat myös siihen juhlimaan. Pensasaita ei niitä pysäytä, varpusten sirkutteluoksat.

Mietin lämpimiä iltoja ja miksi Arabian Niemimaalla hiekkadyynien katveessa on antoisaa katsella kirkasta tähtitaivasta. Maasto on niin kuivaa että hyttyset eivät siellä viihdy. Ja katuvalot eivät himmennä tähtien tarkastelua.

TV näytti (ties kuinka monennen kerran) Arabien Lawrence-elokuvan. Kuka huijasi ketä; kurdeista ei silloin ollut vaivaa, öljylähteitä ei sytytelty tuleen, Al Quaida ei ollut vielä muodostunut. Ja öisin oli joskus aikaa katsella tähtitaivasta ja jutella ystävien kanssa ja pohtia suuria asioita. Eikä tarvinnut läimiä hyttysiä, turkkilaiset olivat sitä varten.

Hmn. Oliko se parempi maailma.

Seuraava on Yosa Busonin:

Ei ihan pimeää -
kuihtuneen niityn yllä
tuikkivat tähdet

Yosa Buson (与謝蕪村; 1716 – 25. joulukuuta 1784)