sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Minimalismi on usein eniten


linnunpelätti
hihkuu syksyn lehdistä -
poskiväriä


Allaolevassa kuvassa oleva linnun nimi voisi olla Lassagammin piippulintu.




Nimimerkki og_a kirjoitti seuraavan varis-aiheisen vuoden 2011 maaliskuussa; käydessäni Lassagammin maisemissa taas tänä kesänä katselin muutamaa lokkia, ja yhtä sorsaa.

En huomannut variksia; sitäpaitsi seurasin lintuja vain jos ne lensivät lähelle ja pois. Nimimerkki og_a lienee norjalainen.

laskuvesi -
variksenmuotoinen
vaakkuu



Copyright og_a, suom. j.t.

Og_a.n tapa julkaista on karsittua minimalismia, päällisin katsoen lukijalla on haaste.

Välillä og_a käyttää nimimerkkinään pelkkää o - kirjainta. Nobon haikukeskusteluryhmässä oli maaliskuulla pari merkintää jotka jäivät nakertamaan tekstillistä mielihyvän keskustelun tarvetta minussa. Näytteeksi joku:

maaliskuun kuu
hiljaisuuden meri
suolaa


pelko ...
ydinvoima
kyynelehtii


tämän voisi tulkita näinkin, makuasia, itse pidän ekasta enemmän:

pelko ...
ydinvoiman
kyyneleitä



Näiden copyright siis nimimerkki o.n, suomeksi j.t.

Nyt sitten - kevennykseksi? - yksi jonka löysin haikublogien laajasta avaruudesta:

Reading
a minimalist poem -
an outhouse celebration



Eli suomeksiko vaikka näin:

lukiessa
minimalistista runoa
juhlat paskahuusissa


Etsin tähän sopivaa kuvaa: muistan että näpsäsin kerran kuvan Karasjokk.sta Porsangiin päin tienvarren parkkipaikan hyyskästä. Perinteisen ajaton arkkitehtuurinen perinnerakennus huojui itseään matalampien koivunnysien suojaamattomana; ovi oli pois saranoiltaan ja jos sinne olisi mennyt istuksimaan niin oli huuhtova tuuli ainakin läheinen.

En löytänyt kuitenkaan kuvaa, eli tämä visuaalinen kokemus jää nyt vain sanallisen rönsyilevän kuvaukseni varaan.

Ja tiedä vaikka pömpeli olisi syksyn myrskyjen mukana jo liihotellut itätuulien mukana länteen? Käykäähän joku katsomassa?

Tuulen huuhtomat 
muistot levittäytyvät 
tunturituuliin

1 kommentti:

Juhani Tikkanen kirjoitti...

The east wind from Wikipedia:

“An east wind is a wind that originates in the east and blows west. In Greek mythology, Eurus, the east wind, was the only wind not associated with any of the three Greek seasons, and is the only one of these four Anemoi not mentioned in Hesiod’s Theogony or in the Orphic Hymns.

In Hans Christian Andersen’s fairy tale The Garden of Paradise, it is the East Wind who takes the hero to visit the eponymous garden. In J. R. R. Tolkien’s The Lord of the Rings, the East Wind, like most other things dealing with the east, is viewed as a thing of evil. In Book III (which appears in The Two Towers), after Aragorn and Legolas have sung a lament for Boromir involving invocations of the other three winds, the following dialogue takes place:

“‘You left the East Wind to me,’ said Gimli, ‘but I will say naught of it.’

‘That is as it should be,” said Aragorn. ‘In Minas Tirith they endure the East Wind, but they do not ask it for tidings. …’ ”
In George MacDonald’s At the Back of the North Wind, on the other hand, the East Wind is described as more mischievous than strictly evil; the North Wind comments, “…[O]ne does not exactly know how much to believe of what she says, for she is very naughty sometimes…”

Länsituuli on taas esimerkiksi Ailun yksi joiku.