perjantai 21. lokakuuta 2011

Ensin kuolee ja sitten ihmetellään

Gaddafi on kuollut. Hautajaiset lykättiin että joku pääsisi tutkimaan että kuka hänet tappoi. Vai kuoliko omiensa luoteihin.

Luotien viuhuna oli laulun aiheena juoksuhaudoissa jo Suomessakin, joskus.

Kun luoti viuhuu se voi osua.


Näitä synkkiä tulee mieleen kun nousin puolisateiseen aamuun ja syksyn eteneminen näkyy ulkoisena hämäränä. Seuraava ei asettunut tavuihin ilman Tampereen seudun (mutta ei Siuron seutu)-) lukijoille aiheutettua härnäystä; tuon tavusäännöt ovat syntyisin Turussa Heirekeenin synnytyslaitoksen käytäviltä:

ulko o viäl yä
- pimiää vaik jouluu o
kaks kuukautt aikkaa





Näyttää kamalalt. Niinku pimiä onki.

Lisään tähän loppuun yhden kolmirivin. Taustalla oli aamujunaan meno ilman lippua: VRn tietokonejärjestelmälle oli ylivoimaista myydä minulle nettilippua. Otin riskin että en mahdu, jolloin olisin ehtinyt kävelemään linja-autoasemalle. (Kuten kerran jouduin tekemäänkin!) Kiipustin asemalla auringon nousussa rauhaisasti odottavan junan Business-luokkaan; siellä oli tilaa ja lipun hintaan sain vielä pari kuppia kahvia samaan hintaan. Kiitos konnarille lipunmyynnistä. (Nyttemmin konnarilipusta rosvotaan extra sakkomaksu; en suosittele!) Jokohan VRn nettilippumyynti siis muka toimii??

kuin odottaisi
auringon lähtemistä -
seisova juna


Ei kommentteja: