Alla on savenvalaja-aiheinen juttu.
Muistattehan Taikalampun, mistä nousi Henki.
Oliko se hyvä, kaipa.
Savesta on tehty lamppuja hyvin pitkän aikaa. Suomessa viisteltiin päreitä ja kärytettiin niitä asumuksissa. Välimeren maissa oli varmaankin savilamppujen lisäksi soihtujakin.
Savilamppu on sellainen pieni teevadin kokoinen astia mihin kaadettiin jotain palavaa rasvaa ja tökättiin jonkinlainen sydän ja saatiin siihen tulentekovehkeillä tuli.
Ja valoa pimeyteen.
Kun ihminen tarvitsee unta kenties vain 8 tuntia niin joka yö jäi nelisen tuntia pimeää aikaa joka piti nähdä jotenkin että se kuluisi. Ohi. Lamppu oli tärkeä väline.
Mitenkä savenvalaja itse, mitä hän teki kun Iso Pihavalo pimeni? Jos kädet tärisivät niin öljyä saattoi mennä hukkaan, ja toisaalta tärisevät kädet saattoivat aiheuttaa kallisarvoisen lampun särkymisen.
Tähän ajatuskulkuun lisäsin paikallista väriä, syksyn sateen joka sataa lamppuun.
Syvemmältä kiirii kysymys että savenvalajan kädet eivät enää tärise?
Monimutkainen ajatuskuvio, joka ei Caribbean Kigon osallistujissa ketään sytyttänyt.
Se jätettiin siis viimeiseksi ilman pisteitä! Pitänee ensi kerralla yrittää olla positiivisempi.
syksy sataa
särkyneeseen savilamppuun -
savenvalajan tärisevät kädet
Label: särkynyt savilamppu, CKK #39
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti