Jonimatti Joutsijärvi

Jonimatti Joutsijärvi,
tule on minun nimeni,
Ntamo 2007.

Vieras puhuu kuin riekko,
Internet 2002

Kirjoitin Jonimatti Joutsijärvestä vanhalla kotisivullani:
http://www.saunalahti.fi/~juhatik/pohdinta/jonimatti.htm.

Turun Kirjamessuilla tapasin runoilijan ensi kertaa elävänä, kuvassa hän lukee totisena puuhevosen päällä istuen runojaan.

Hän on hyvä lukija, ja kieli istuu kuulijaan siten että ei tule haluakaan panna vastaan. Istuin hiljaa, mitä nyt kamerani otti jonkun kuvan. Kuuntelin.




Kuvassa vasemmalta Mallinen, Keinonen, Jonimatti Joutsijärvi ja Leevi Lehto.

Jonimatti Joutsijärvi julkaisi 6.8.2002 kokoelman Vieras puhuu kuin riekko, siitä lainaan sivun 10 runoa:

Veneeni on rannassa kylmää vettä 

Soudan käsivarsin 
hengitän pinnan yllä, juon 
vesi ei tule nahan läpi 
kutsumatta 
se ei jätä sanojani

Vieras puhuu kuin riekko - kokoelmassa on 61 sivua. Se että kokoelma ilmestyy Internetissä antaa haasteita: Kukaan ei oikeastaan tiedä minne ja kuinka laajasti se leviää. Se saattaa jäädä bittiavaruuksiin vielä senkin jälkeen vaikka sen sieltä poistaisi. Cachesivustot pitävät biteistään kiinni kasvavalla ruokahalulla; niille ei riitä korjatut versiot vaan sieltä saattaa pulpahtaa tuhottujakin versioita. Kuten maailmankaikkeus jonka tajuamme laajentuvan kiihtyvällä vauhdilla, lujempaa kuin oma käsityskykymme?

Jos tunnet minut 
kuin minä tähdet 
nimettöminä, paikattomina 

astun eteesi 
kun haluat

Kokoelma tule on minun nimeni on pitkää tekstiä, sanoja ei ole säästelty mutta ne ovat kuin aseteltuina paikoilleen noudattamaan ennalta päätettyä suunnitelmaa, kuin oltaisiin sovittu että maailma on nyt tämän suuruinen, ota siitä kuulo.

Lainaan tähän vielä muutaman rivin Jonimatin runosta Reviiri - julkaisusta 2005:

Käsiala pienenee näen maailmojen sisään
Esirippu on nukkaa valon ohuttaa kuin nahkaa 
Tunnustelen sinun jättämääsi jälkeä 
minussa avautunutta pimeää 
Lähestyn nukkuvaa magneettia
En tiennyt että pesit minussa
...

(Reviiri, uuden kirjallisuuden vuosikirja, Varsinais-Suomen taidetoimikunta, 2005)

Surskorpa kirjoittaa Jonimatin kirjasta:

http://surskorpa.livejournal.com/56484.html