Junamatkan täyttymys,
pahvinen muki täynnä
kahvin-papu-uutetta!
Helsingin asemalla lenteli pari pulua. Ystävälliset ihmiset jakoivat vaalimainoksia, vihjasivat mitä numeroa pitäisi suosia. Joku antoi HIV vastaiseen taisteluun minullekin varmuusvälineen. Onnellisena kävelin kaupungille.
Mannerheimintiellä
vastaan puhalteli lehtiä,
ohittavat minut.
En äänestä ainakaan heitä, keltaisia.
Ennenkuin palasin Turkuun ajoin raitsikalla messukeskukseen. Kirjaihmisiä seisoskeli osastoillaan, rauha vallitsi. Lintulan Luostarin osastolla viivähdin jonkin aikaa. Ostin Ortodoksisen kalenterin ja kuvakokoelman Ikoneja Neovostoliitosta. Keskustelin tovin nunna Ksenian kanssa olisiko hän kuullut minne Kizin kesäkirkon ikonit joutuivat kun suomalaiset siellä sodan aikaan käyskentelivät. Ei hänkään tiennyt. Mainitsin että aikoinaan Kizin saarella kirkkoa katsomassa käyneenä 1970-luvulla joku tiesi mainita, että joku vei ne "turvaan"... Lupasin joskus poiketa Lintulassa.
Kadonneet ikonit
hohtavat ihmisten mielessä
kuin virvatulen loimotus
Bo Carpelan mainitsi erityisesti tykästyneensä Turun kauniiseen murteeseen. Juhani Syrjä lähti kahville, ja minä myös. Keskustelin yhden ihmisen kanssa siitä, että miksi hänen XP käyttöjärjestelmä tilttailee. Hän uskoi saavansa jouluksi uuden laitteen. Lupasin hänen (mikrolleen) ainakin neljä vuotta elinaikaa hankinnasta.
Kirjan elinkaari
lyhenee kuin valtion velka --
tuholaiset jyräävät
Pasilan asemalaiturille kuului yksinäisen lipputangon narun läiske
kun syysillan määrätietoinen tuuli kiersi liputonta tankoa.
Isänmaa liputtaa --
pääsylipputuloilla
tulkitaan vaalitulokset
Turkuun rullatessaan juna oli vartin myöhässä. Mietin mitä jäi suorittamatta. Päinvastoin sain Sudokun melkein valmiiksi; olisin tarvinnut vielä toisen vartin.
Olinko siis etujassa vaikka juna ei.
Välitekstit ovat kolmirivisiä, mutta korkeintaan senryu-luokiteltavia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti