viuhahdukselle
sateenvuotava väli -
elokuun piha
Jatkoin vanhojen kirjojen tutkailua
- vanhoissa kirjoissa kasvaa sivistys! -
huomasin että antologiassa Idän ja Lännen runot (Weilin & Göös 1963) on valikoima Robert Creeleyn runoja Anselm Hollon suomentamana. Hollo kääntää Creeleytä oivallisesti.
Lainaan tähän Creeleyn kootuista 1945-1975 osiosta Thirty Things käännöksen runosta Two:
KAKSI
Valo painaa
valoa, käteen,
silmään.
Tunne se
kahdessa paikkaa.
Robert Creeleyn lyhyt ilmaisu asettaa haasteita; mitä suppeammin sanoja sitä laajemmin teksti piileskellee harvojen riviensä väleissä?
Sopinee vielä yksi samasta kohtaa, edellinen oli sivulta 560, tämä sivulta 561, runon titteli on Alice:
ALIISA
Omena
hänen silmässä.
Kaksi viimeistä copyrighted by Robert Creeley. Suom. j.t.
Lopuksi sivua kaunistamaan kaunisvärinen kuva:
älä pysähdy
elokuun aurinkoinen
katu ohittaa
Tekstit
2 kommenttia:
Olivatpa hienoja! Kiitos!
Kun meillä ei näy olevan Creeleyn kirjoja yhtään, niin täytynee kaivaa esille Hollon kirja, jonka löysin vuosia sitten Lontoon divarista.
Olin "unohtanut" nuo Robert Creeleyn kootut hyllyilleni, ja rupesin niitä selailemaan "kun ei ollut mitään muuta lukemista".
Pidän häntä nyt aika hankalana tapauksena; kieli on pelkistettyä, karsittua niin että jäljelle jää lukijan vastuu olla itse oikeammassa.
Mitä pitempää lirkutusta sitä helpompi lukea, kääntää.
Hyllyjä siivotessani löysin kaksi Otto Mannista, painettu eri vuosikymmeninä, pokkareita. Molemmat sanoivat olevansa 5. painos. Mutta lukiessani aloin kuulostelle Mannisen kieltä. Sehän on pääosin ennen viimeistä sotaa. Mutta jos Manninen kehitti kieltä niin sellaiseksiko hän halusi Suomen Kielen soljuvan?
Siis se koskenniemeläinen kalkkisjengi ei halunnut kehittää mitään vaan kaivoivat itsensä menneisyyden jäykkiin bunkkereihin...
Ilmankos meillä vuonna 2012 vielä hurrataan teksti-kokeilijoita suurina uudistajina...
Lähetä kommentti