1.
Linnun höyhenet
lepattavat tuulesta -
syksyn aikomus?
2.
Seuraako sielu pikajunaa kiskoilla pysähtymättä?
Bonuksena Tikkiksen luonnosvihosta:
aamun valju kuu -
sateesta märkä kukka
pudottaa lehden
tiistai 28. elokuuta 2012
Pikajunan aiheuttama virtaus
Bonuksena Tikkiksen luonnosvihosta:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
6 kommenttia:
Minulla on kyllä tunne, että miltei millä tahansa härpäkkeellä matkustaessa sielu jää jälkeen.
Tosin on tapauksia, jolloin maiseman kuvat yhtäkkiä, arvaamatta, tulevat silmien eteen kun on aivan hiljaa.
Sielu tuntuu usein olevan omilla reisuillaan vaikka itse tassuttelisi ihan vaan kotosallakin...
Junan kahvila -
höyryävä maisema
heiluu ohitse
Ravintolavaunu on ehdottomasti niin mahtavimpia paikkoja ikinä.
Ihan vain sen takia junalla on kiva matkustaa. En ollenkaan kaipaa puheseuraa, puhelinlinjat miltei riittävät.
Joskus huomaan muistelevani höyryjunia, joissa kuljin neljänvanhasta lähtien, yksin, kondarien neuvomana, vaihdoin junaa ja kaikkea. Minulla oli joitakin lauluja, joita lauloin mielessäni ja ne liittyivät junan kolkkeeseen ja puuvaunujen matkatavaraverkkojen heilumiseen.
Sitten tuli kondari kysymään haluanko vettä pullosta. Tottakai halusin! Se pyöreä pullo oli mielestäni oikea ihme. Ja sitten myöhemmin oli muutamia opiskelukavereita, joilla oli VR:n pullo kotonaan.
Ikävää että pullot hävisivät.
Juu muistan sen tyylikkään pullotelineen ja vesipullon!
Ja hätäjarrukahvan, jota sai kosketella vain jos oli hätä.
Mutta siihen aikaan junan vessa toimi, senkun nosti kannen ja antoi lorista (tai isompaa, jos oli isompi juttu...)
Sinne meni ja näki miten ratapölkyt vilistivät karkuun.
Sitten huomattiin että keskellä korpimetsää ei kannata sykärin takia kahvasta vetää vaan kannattaa odottaa seuraavaa asemaa, josta on lyhyempi matka maanteille. Mutta joskus houkutus toki kävi mielessä, että pysähtyisikö juna jarrut kirskuen jos siitä olisi vetäissyt.
Nykyisin Turun ja Hesan välissä ravintolovaunuja on vain pendelinoissa. IC junassa oma penkki muuntuu kahvilaksi kun ostaa kärrystä juotavaa...
Tulitiin viime syksynä Inkun kaa Rovaniemeltä, auto ajettiin omaan vaunuunsa ja sitten me menimme punaviinivaunuun. Muistan vieläkin miten katselin ikkunasta maantielle ja huokasin, että "tuolla jotkut torvit ajavat autolla vaikka junakin kulkee!"
juna kolkuttaa -
hätäjarru houkuttaa
vetämään paussin
Onpa sinulla kauniita tekstejä blogissasi!
Terveiset nimimerkillä vallaton Kerouac-intoilija.
Kiitos Johanna käynnistäsi ja käyntikortista. Kävin kurkkaamassa repus sisältöä. Hyvässä järjestyksessä ovat!
Repun mukana
tarpeelliset esineet
eivät unohda
Lähetä kommentti