Batumskaja Bukhta

Batumskaja Bukhtan vesi lainehti
                            lainehti ja vihersi
Laiva keinui mainingeilla.

Satoi vettä.
Putket lotisivat.
Kannelle loiskui vettä, 
Läntinen taivas ja meri ikkunan takana, 
      valoisat ja aavat,
         pilvisen päivän muisto, nyt,

idänpuoleinen taivas hohtaa kylmää,
   lähestyvän syksyn väriä.

Meri melkein mustana, tummenee,
       sinisiä vesivärejä.

Rannalle syttyy valoja, 
     vuorille paistoi  vielä äsken aurinko.

Kukkulalla nostaa pimeästä pensaikosta V.I. Lenin
     neonvalopäänsä, 
          katsoo niska tanassa taivaaseen.


Ilta sujuu. Laiva keinuu,
   luotsivene ajaa joka kerta ohitse, 
        valkoinen vene,
           länteen menee laiva,

perävalo näkyy jonkin aikaa,
           sitten laiva on mennyt,
                             lähtenyt.



Taivas mustuu nopeasti.
  Tummassa meressä on tuuli,
    ja laivojen muistot.

Tämä teksti on kokoelmastani Sulle on sanoma täällä vuodelta 1972. Sivulta 45. Pari painovirhettä korjattu.

Vielä 1970 luvulla Suomeen kuskattiin öljyä Neuvostoliitosta Mustanmeren itäisimmästä perukasta, Batumista. Kaupungin takana kohoavalla vehreällä rinteellä oli neonvaloputkesta taivutettu suurikokoinen V.I. Leninin pää. Batumin öiset valot eivät häirinneet Leninin valoa. Teki modernin vaikutuksen. Muistan että Lenin Koottujen teosten teksteistä löytyy mm. Leninin kirjoitus aiheesta miten valtakuntaa sähköistetään.

Leninin Kootut ovat minusta aidompaa tekstiä, päinvastoin kuin Stalinin 10-osainen Kootut. Sain kerran lahjaksi Leninin Valitut, joissa teksti oli puserrettu neljään osaan. Minusta alkuperäinen yli 40 osainen on sentään jotakin. Stalinin teksti ei minusta oikein nk. vedä. Suomennoskin lienee eri kaadereiden työstämää? Hyvänkin kirjan puiseva suomennos latistaa, kuin myös voi parantaakin.

Tuo 1970-luvun alun matka saattoi olla sellainen missä ketään ei laskettu maihin. Batumissa oli koleraa. Saimme rokotteita käsivarsiin mutta silti emme päässeet maihin. Kököttelimme laivalla, katselimme maisemia.

Tavan mukaan odottelimme aika usein redillä jonkin aikaa ennnenkuin päästiin hakemaan laituriin lastia. Redillä on rauhallista sillä laivan pääkone ei jyristellyt eikä propelli värähdellyt...


Muistin että tämä Batumin Lahden kirjaus olisi ollut HTM-sivuillani. Eipäs ollut.

Toin sen nyt tänne, kertoo samasta mustasta merestä jonka itäisin lahti on nykyisin Georgiaa. Pohjoisessa on kiistanalainen Krimin ulkonema, jonka nimeen jo yksi sota aikoinaan käytiinkin.

:-(