Abbas Kiarostamin lyhyitä pitkiä runoja

Hautausmaa, 
päästä päähän 
lumen peitossa. 

Lumi on sulanut 
vain kolmelta kiveltä.
Nuoria kaikki.

Sivulta 6, teoksesta: Abbas Kiarostami, Matkalla tuulen kanssa,
WSOY 2008,
suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila

Jos tuota avaisi: Ensin paikka, hautausmaa.
Jonne on laskeutunut lunta, peitonnut koko alueen.

Tarkemmin: kolmella kivellä ei ole lunta.
Suojakeli, koska lumi on sulanut.

Entä jos kivet ovat vasta pystytettyjä, lumisateen jälkeen.
Kivet ovat nuoria. Nuorten hautoja?

Tämän äärellä pysähdyin toviksi, mietin noita suuria ajatuksia joita se nosti mieleeni.

Runo on ikkuna tapahtumien kirjaamisen tirkistellä. Vain jokunen rivi, ja se mitä on tapahtunut, sitä ei unohdeta.

Hämähäkki 
lakkaa hetkeksi kutomasta 
katsellakseen 
auringonnousua. 

Sivulta 14. Kiarostamin antologia on niin soveliaan tuntuinen kirja, että ensin kuvittelin sen NTAMOn kirjaksi.

Tällä kirjalla WSOY yrittää nousta runokustantamo NTAMOn rinnalle ?-)

Kuutamo 
sulattaa riitteen 
vanhan virran yltä.

Sivulta 17. Mitä sana "vanha" tuo tarkennusta tekstiin? Riite on yleensä jotain tuoreempaa, uutta?

Kuunvalon lämpö riittää antamaan lämpöä.

Pakkastakin on siis pidellyt.

Muodoltaan runo voisi olla hay(na)ku. Tuskin se sitä yrittää erityisesti silti olla. Eikä tarvitsekaan. Kiarostami on saanut vaikutteita vanhasta maailman kirjallisuudesta, haiku-perinteestä. Sen tuoksu nousee aika ajoin tekstien riveiltä ja rivien väleistä. Ihan kuten varpaita ei ole jolleivat ne harita erillään toinen toisistaan. Usein huomio omissa varpaissa kiinnittyy niiden väleihin. Niitä on saunassa mukava tutkistella ja pestä. Erityisen lystiä on huiskia omia varpaitaan hyvin haudotulla vastalla. Hupinsa kullakin?


Väliin yksi Tikkis:

Vanha mies
potkii peitteen yltään,
viileä huone.

Kun lukee viisaita runoja herää usein hinku kommentoida, tai jatkaa mihin kuvitteli tekstin jääneen.

Minkä lehden vuoro 
on pudota alas 
seuraavan tuulen myötä?

Sivulla 19. Seuraava on sivulta 38:

Variksenpelätti 
kastuu 
keskellä peltoa. 

Lyhyt ja tyhjän tuntuinen kuvako? Luin sen näin, ensin R1. Pelätti. Sellainen hökötys jonka virka on pelottaa lintuja tiehensä. Aggressiivinen?

R2: kastuu

Siihen pitää pysähtyä. Pitkä kostea tai peräti sade?

Pellot tykkäävät sateesta. Pelättimen runko on usein joutavia rimoja jotka ajan kanssa lahoavat etenkin kastuttuaan?

Elämän vääjäämätön kierto koskee siis myös linnunpelättiä. Joka on ihmisen inkarnaatio. Klooni.

R3. Keskellä peltoa. Yksinäänkö se siellä seistä toljottaa?

Vanhan linnunpelätin osa? Sivulla 43 pelätin elämäkerran kuvaus jatkuu

Yksinäinen variksenpelätti 
korjatulla pellolla
talven tullessa.

Paikoin makustelin Jaakko Hämeen-Anttilan käännösvalinteita. Jos tuo edellinen olisi vanha Hokkaidolaisen koulukunnan teksti, jossa olisi elementteinä pelätti, pelto jolta sato on jo korjattu suojaan ja talven tulo, niin ensin se voisi kuulostaa vaikka tältä:

Yksinään pellolla
linnunpelätti odottaa
talven tuloa.

Tai siitä kohonnut variaatio, jos tavuja halutaan räknäillä:

Talven odotus --
toimeton linnunpelätti
ihan yksinään.

Yleensä runoilijat närkästyvät ja nostavat paheksunnan ristiriitasointuliput liehumaan, jos heitä sorkitaan. Ilma ei vaihdu jollei ole tuulta ja jollei ole tuulta eivät raikkaat liput hulmuile.


Yksikseen ja hylättynä,
variksen
pelätti

Jaakko Hämeen-Anttila on kääntänyt Abbas Kiarostamin tekstit persian kielestä. Kumarrus sille, ja toinenkin kumarrus. Ilman häntä pitäisi Suomessakin tyytyä jonkun englantilaisen tulkitsijan itsetietoisiin tulkintoihin joista ei tiedä onko tarkoitus pönkittää Brittiläistä maailman imperiumia tai tulkitsijaa itseään.

Välikäsittä
tuntee toiset ihmiset
hyvillä mielin?


Näinä aikoina kun vanhat, keskenjääneet sodat taas pyrkivät niittämään vihreätä ruohoa vanhojen piereskelyjen yltä, on toisaalta hyvä lukea vanhoja tekstejä, niistä kasvaa viisaus. Sanoi entinen Porin kaupunginjohtaja mitä tahansa, oli väärässä.

Kriminaalisesti.

Raunistulan esikaupungin lumisilta takapihoilta 16.3.2014

Tikkanen Juhani

Entinen runoilija.


Ps. Raunistula on entistä Maariaa, jolta Raunistula kunta-uudistuksen alttarille riistettiin Turkuun viime vuosisadalla, noin 100 vuotta Krimin ja Åålannin sodan jälkeen. Jos tarkoituksena oli siistiä pahamaineista Raunistulaa niin miksi liitoksen piti kohdistua juuri Turkuun. :-)