sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Hannu Mäkelä, Musta on meri

Onnea maailmassa ei, mutta vapaus sentään, rauha.

A. S. Pushkin vuonna 1834. Suomennos Hannu Mäkelä.

Hannu Mäkelä, Musta on meri.
Kustannusoy Paasilinna, 2013. Noin 88 sivua.

Mäkelän tuotannon kplmäärä on ylittänyt 200 kpl riman. Tämä mustakantinen runokokoelma on sen riman ylittänyt.

Mitä muuta rimoja pitää ylittää?

Eteenpäin on mentävä silloinkin,
kun matka taakse näyttää sujuvan
aina nopeammin, yhä helpommin.

(Sivulla 78.) Lukaisin kokoelman samaan aikaan kun seurasin itsenäisyyspäivän Tampereen terroristien hyökkäyksen selvittelyä ja selostusta. Kuinka paljon yleisradiolla jätetään vain selostuksen osa. Kuka saa todelliset taustatiedot haltuunsa? Mitä meille kerrotaan todella.

Ulkona odottaa miliisi, poliisiksi muuntunut,
mutta ihme kyllä ei nyt saalista, vaan vartioi.

(Sivulla 15.) Neuvostoperinteisen miliisin toki tunnistaa. Kuinka pitkä matka suurnaapurin mallista on meille tasavaltaiseen Suomeen. Poliisien vartiointitehtäviä on aikoja sitten luovutettu kaupallisille vartiointiliikkeille joiden motiivi on rahastaa.

Mitä pitäisi sanoa Hannu Mäkelän vuoden 2013 kokoelman tekstistä. Kuinka paljon lukukokemukseen vaikuttaa se ajankohta jolloin sitä lukee, entäs ne asiat jotka tapahtuivat kirjoittamisen hetkinä.

Ei liene minun asiani lokeroida Hannu Mäkelän Musta on meri - teosta kirjallispoliittisiin paperihäkkeihin. Saisin taas jengiuskolliset rakkikoirat kimppuuni? Ketut mustasukkaisiksi?

Kuka täällä saa ylipäätään olla olemassa?

Huomasin lukiessani Musta on meri kirjaa kahlaavani aika ajoin tekstin sivuitse, kuljeskelin missä kuljeskelin. Mietin välillä että miten teksti välittää kirjoittajan läsnäolon.

Taustalla joskus Tv: Pitäisikö lukijan nousta sohvalta, panna kahvivoileipä sivuun ja ainakin virtuaalisesti lähtisi kaatamaan raja-aitoja Tampereen konserttiin.

Hevonen korskuu
kaatuneella aidalla -
isänmaa juhlii
(Tikkis 8.12.2013.)

Rivi 3 ei liene vielä valmis, muita aiheita: R3. vapaussota? Tai r3: pakotettu rauha Tai R3: ilmavaivoja?
Tai R3: Syöttiläät istuu Tai R3: pippuri suihkii tai kenties R#: vapauden hurma.

Ei ole Hannu Mäkelän vika että Itsenäisyysjuhliin Tamperetalolle halusi myös muutama omasta mielestään syrjäytynyt.


Mistä terrorismi sikiää tähän globaalilandiaamme?

---

Olen ensimmäisen kerran tavannut Hannu Mäkelän joskus 1965 tienoilla. Häneltä oli tulossa esikoiskirja ja painokoneiden käynnistymistä odottaessa hän kirjoitti toisenkin kirjansa. Ne ilmestyivät sitten samanaikaisesti.

Myöhemmin tapasin Hannua muutaman vuoden ajan, hän oli Otavassa töissä. Muutamiin minun runoihin hänellä oli ajatuksia, joista olen iloinen. Kerran tein kokoelmaa ja kun sain sen mielestäni valmiiksi kiikutin sen Uudenmaankadulle. Liitin mielestäni ylijääneen sikermän ikäänkuin hauskaksi vitsiksi. Hannu vilkaisi niitä, liitti ne kokoelmaani ja poisti muutaman minun valitsemani. Jälkeenpäin pidin siitäkin, Hannu oli oikeassa. Kuriton runoilija tarvitsee isällisen lukijan.


Yö kuluu, uni ei tule.
Hyvin pieni on koiran ääni


(Hannu Mäkelä teoksen Musta on meri sivulla 68.)


Tamperelaisten konserttiterroristien riekkumista pohtiessani tulin miettineeksi myös kettutyttöjen taustahenkilöitä, ja Olkiluodon valtaajia jokin aika sitten.

He onnistuivat, Olkiluoto ei ole vieläkään valmis!

Ja Ruotsissa olkipukki pelkää ja uhmaa tulitikkujen ylivaltaa:

Olkipukki palaa
pakkasyössä -
uraani tarkenee


(Tikkis 8.12.2013.) Hannu Mäkelältä ote sivulta 11:

Oi meri, sen ääni, kohu, tuoksu,
ilmassa lentävä jodi ja bromi.


Teoksen mereen liittyvät osat tietenkin minua kiehtoivat. Parissa kohtaa myös viihdyin perhe-onnen parissa, lähellä. Tämä on sivulta 59:

käännyt äkkiä ja hengähdät,
kevyesti kuin kaisla.



Lukukokemuksena kirja jätti synkeästä kannestaan huolimatta valoisan fiiliksen. Mitään ei ollut liikaa ja sitä oli toisaalta tarpeen.

Kannen on suunnitellut Laura Noponen. Sivulta 71 vielä yksi rivi Mäkelää:

Mistä aloitin, siihen lopetan.



Itsenäisyyspäivän Tampereen hulinoiden säikäyttämät vapautetut ketut laajentavat reviirejään kasvatusmetsän siimeksiin. Aamulla Tampereen putkissa syötäneen ansaittua aamiaista. Sisäministeri voi taas nukkua. Hän on voittajan puolella.



Turussa pyhäpäivän rauhassa 8.12.2013


Juhani Tikkanen


Katso kustantajan sivua:
Hannu Mäkelän Musta on meri

Ei kommentteja: