Turun Runoviikkojen yhteydessä oli taas Pienessä Kirjapuodissa viihtyisää. Tommi Parkko syvensi Suomen runouden mennyttä menoa mielenkiintoisella tavalla. Yleisökin tuntui tykkäävän. Minä ainakin.
Pieneen Kirjapuotiin jäi perheemme setelirahaa parin setelin verran, mutta toki se kannatti. Jatkot oli Bar Kukassa. EU-mielisenä harrastimme kahvittelua Irlantilaiseen tyyliin. (Hyvää oli sekin.) Setelin sijasta höyläsimme Visaa.
Löysin tuon Tommin kuvan ja ajattelin että se pitää julkistaa. Alla oleva turisti on runoilija-esseisti Sauli Kristian Huuhtanen. Kuvan rytisyys johtuu siitä että se piti kaivaa videaclipsistä, ja kamerani videoasetukset ovat harrastelijamaiset. Mutta mielestäni henkilö on tunnistettavissa. Tupakin merkkiä ei, eli intiimisuojaakin löytyy.
J. K. Ihalainen kävi myös Turussa. Kaamosesitys oli hermoja mukavasti kutkuttava virkistävä viritys. Kannatti käydä siellä, siis kirjastossa.
Mataleena piste blogspot.com kirjoitti noista myös. Alla vielä yksi kirjailija, nappasin sen filmille tuolta tylystä idästä:
käykö pitkäksi
aika vuosi vuodelta
tihkusateessa
Labels:
Aleksis Stenvall,
Tommi Parkko,
J. K. Ihalainen,
Sauli Huuhtanen
Pieni Kirjapuoti Turussa
Tekstit
5 kommenttia:
Kyllä minusta on mukavaa että teillä on tuota meininkiä.
Tiedä mistä sitten johtuu, mutta meidän Leo tuli tänään Botnia-seuran 60-vuotisnäyttelystä ja sanoi että meinaavat että ehkä Turkuun tulee toisinto, ainakin osa siitä tavarasta joka täällä oli esillä.
Samaa länsirannikkoa vissiin ollaan.
Etkös sinä Ripsa ole jo nukkumassa? Käy katsomassa uudelleen, lisäsin vielä yhden Jyskyn kuvankin.
Ja lännessähän sitä täällä ollaan. Sinä hiukan lännempänä kuiteskin.
Muuten mun faijan nimi on myös Leo. Asuu i Pargas, ja ajelee autoa. Noin 95 vee. Jos muistan oikein.
Kammottavaa että Stenvallin ovat meteli ja nuo peltikuoriset hirviöt noin täysi piirittäneet! Tuolla puolen asemaa en tainnut ollakaan. Taisin lähinnä olla maan alla.
Ystäväni katseli Hakaniemen aika autiota metroasemaa ja ilmoitti mörkisti että ihminen ei ole myyrä. Minusta hänen paheksuntansa oli hilpeä juttu. Myyränä kun selviytyy parhaiten pimeydestä.
Nukkuu kun nukuttaa, muun ajan kaivelee mitä näkyy olevan tarpeen, pöyhii kasoja ja löytää aina välillä jotain uuttakin.
No menivätkö terveiset Ihalaiselle?
Niin joo ja meidän Leo on melkein 30 vuotta nuorempi isäpappaasi eikä sillä ole ikinä ollut ajokorttia.
Mulla on mutta en tahdo ajaa autoa, ei siihen kyllä ole varaakaan.
Kai sieltä Paraisilta pääsee sun luo sentään vielä linjurilla?
Ripsa: Ihalaisen jatkosessioon emme sitten rämpineetkään. Ja tuskin hän tätä blogia lukee.
Paraisille pikkupoikana kuljin kummisedän (vai enoko hän oli?) moottoripaatilla.
Kulkeehan sinne juu linjurit, ja takaisin.
Mietin että kai sen nimi on Pargas - Parainen, kun se uusi kuntaliitoskaupunki taisi olla Länsi-Turunmaa ja samma på svenska?
Paraisille mentiin ennenvanhaan muutaman lossin yli, nyt ne on korvattu silloilla. Tylsää.
Paraisten lossi -
vuoroa kärkkyessä
kaislikko huljuu
Minusta "huljuu" on hauska sana?
Lähetä kommentti