lauantai 24. marraskuuta 2012

Matkalla pitää syödäkin


Kun joutuu Suomesta poistumaan että kaamoksen hohteesta pääsee paistatttelamaan etelän valoon joutuu istumaan kulkuvälineessä. Tässä värkissä oli pöytä johon kannettiin lautasia. Joskus ennenvanhaan iltaruoka haarukoitiin kitusiin vahakynttelin käristessä pehmeää hämyä.

sulateltava
alkuillan pääruoka
lampun valossa



Ei ole kunnolla sataakaan hulabaloon täyteistä vuotta siitä kun Itäinen ystävämme V. I. Lenin tuli Turkuun ja lähti heikoille jäille. Turussa on siitä vieläkin rintapatsas muistuttamassa mikä voi aina toistuakin. Lähi-idän ydinpommikokousta ei Suomeen tule. Hyvä niin, muuten meidänkin ulkopoliittinen värisokeasuoramme hankkisi niitäkin, jollei itselle niin Reykjavikia puolustamaan?-(


mansikkalohkot
kräämin piilottamana -
vatsankumous



Tähtitieteestä tietänemme, että se mikä nousee taivaalle lentää liihottaa joskus alas. Ruotsin taakse voipunut valju aurinkomme oli jo aikaa sitten väsähtänyt kun lopulta päästiin päätökseen. Että joku kirjoittaa velkakirjaan nimensä vasemmalla kädellä ei todista että olisi revolutsionääri?

piti odottaa
että päästiin asiaan -
oikeakätinen

Ei kommentteja: