Kuva on itsenäisyyspäivältä. (Lippu kuvassa oikealla.) Joulukuusivanhus iloittelee viimeistä jouluaan. Ensi jouluna hänen tilalleen on jossakin lähistön korpimetsistä murhattu uusi uhrilahja. Turun kirkkosillan takaa kaiteiden suojasta näpätty kuva on edessä olevien puiden takaa suojaisa ja turvallinen.
Jostakin syystä kamerani tusinasta valoksesta vain tämä oli siedettävä; muut optiikka joko heilutteli epäteräviksi tai tarkensi muuten vain ikäänkuin Kirkon Joulupuu olisi vain kangastus?
Kangastus, harhakuva. Issalta seuraava sanailu:
kangastus juoksee
ja menee piiloon -
kuihtuneet niityt
(Juoksee = myös virtaa) Seuraava on Kushiro Ezolaisen arkistoista pöyhitty:
Hämärä päivä -
naapurin pihalyhty
valaisee polun
Lopuksi Tikkis: (Niinkuin hänelle annettaisiin viimeinen sana?)
Kynttilä hehkuu -
varis katsoo ikkunaan
pyrstö kallellaan
2 kommenttia:
Täällä sataa välillä ja välillä taivas on auki. Omituinen valaistus keskitalveksi.
Sinähän otit kuvan oikein kansallisjoulumaisemasta! On se kyllä kumma kun ei joulun liputeta vaikka on valtionkirkot ja kaikki...
Joulun liputuksessa voisi olla sama direktiivi sovellettuna kuin juhannuksena eli aaton aamusta Tapaninpäivän iltaan.
Mitenkähän ilta pitäisi määritellä alueilla joilla aurinko ei keskitalvella laske kuin kerran marraskuussa ja sitten toisen kerran tammikuussa?
Auringon lasku,
joulupukki odottaa:
punainen valo
Lähetä kommentti