Jos taivaalla tuulisi
puhaltuisi sateenkaari
kuivaksi
Label: Sateenkaari, Siperia,
perjantai 20. helmikuuta 2009
Siperian matka
Kävin eilen Helsingissä. Aamujunan penkiltä näkyi kylmällä taivaalla seilaava aurinko; se seurasi junaamme metsien ja peltoaukioiden yllä. Sen vierellä oli lyhyt sateenkaaren pätkä, joka kulki auringon edellä. Juna ei ollut Pendolino, eli luottavaisin mielin saavuttiin Siperiaani, eli Helsingin asemalle. Kävin Akateemisessa ostamassa Sonnevin Oceanen-pokkarin. € 6.90. Sitten tallustelin liikennevaloja kunnioittaen tapaamaan ihmisiä. Kuljin hiljaa, minulla oli aikaa. Nautin punaisista jalankulkuvaloista, ei tarvinnut hosua. Mainitsin illalla kotona lyhyestä sateenkaaresta Inkulle. Hänelle tuli siitä joku symboli mieleen. Hihittelimme sitä pienen aikaa. Tänä aamuna mietin tehdä yhden hay(na)kun talvisen sateenkaari-pätkä-paran muistolle:
Label: Sateenkaari, Siperia,
Label: Sateenkaari, Siperia,
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
4 kommenttia:
Kuule kun minä olen niin pöyröö (eteläpohojalaanen adjektiivi), että en joko käsitä tai en muista, eli ei pysy päässä nuo eri runolajit, niin voisitkos lyhyesti selvittää?
Muistan kyllä että Kai Nieminen on jossain aiheesta puhunut, mutta ei aavistustakaan missä kirjassa tai missä yhteydessä.
Onko kyse pelkästään tavujen laskemisesta vai myös ehkä aihevalikoimasta?
Itse aiheesta eli sateenkaaresta: löysitkös aarteen toisesta päästä? Harvinaisia ovat keskellä talvea, sen sijaan halo-efektejä näkyy aika usein.
hay(na)kussa on kolme riviä ja siinä laskellaan kokonaisia sanoja, ensin 3 sanaa, sitten kaksi ja viimeisellä yksi sana. Myös päinvastoin voi tehdä.
Kuten haikussa pitäisi olla vuodenajan paljastava sana, niin hay(na)ku ei minun mielestäni sitä kaipaa.
Näihin löytyy kyllä kovinkin voimakkaita kantoja, jos haluaa riitelemään ruveta. Etenkin haikujen kohdalla. Monet ovat onnellisia jos ovat tavut oikein laskettu, viis sisällöstä.
Haibun on taas eritoten Bashoon matkatarinoista eloon jäänyt muoto: ensin pätäkä ikäänkuin päiväkirjaa, sitten loppuun haiku.
Jollei 5-7-5 teksti ole haiku niin sen voi nimittää senryuksi, mutta senryussa taas edellytetään inhimillisyyttä, lähes kyyniselläkin tavalla.
Joskus itse kirjoitan vain mitään miettimättä kolmirivisiä ja kutsun niitä onnellisena pelkästään kolmirivisiksi.
Pääasia että on hauskaa, tai niin kuin edesmennyt hyvä kaverini (lentäjä) ongelman tullessa loitsui ääneen: "Pääasia että ei pelkää." (sanoi lentäjä kun bensa loppui.)
Ai niin se sateenkaari. Mietin että niissä pilvissäkö oli siis vesipisaroita. Maa oli kylmän huurteinen. En yrittänyt ottaa siitä kuvaa. Koska aurinko oli itä-lännessä ja sateenkaari siitä Hesaan kulkiessa edellä, niin sateenkaaren pää oli joko Tallinnassa tai Paldiskin hylätyn ydinreakrotin kohdalla?
Tai Inkoon Tähtelän puutarhassa.
Sinnepäin?
Kiitos! Tämä selvensi paljon.
Käyn yleensä runosi lukemassa ja silloin tällöin olen laskeskellut tavuja, nyt piti kysyä kun tuossa oli eri nimityksiä.
Ja minusta on ihan hyvä että saat kirjoittaa aivan rauhassa kenenkään uhkaamatta kolmirivisiäsi!
Lähetä kommentti