Turussa on muutaman päivän kestänyt pienen lumen aika. Siihen pitää heti käydä jättämässä jäljet. Ihminen kenkänsä, koirat omansa, keltaiset. Tällä polulla ei koiran viestejä erotu.
Luminen polku -- eikä kukkivaa kukkaa poimittavaksiLumisesta polusta, lumesta ylipäätään pitäisi joskus kerätä aiheita yhteen paikkaan, tässä eräs Bill Kenneyn hieno haiku:
lumihiutaleita rastas lentää puulta puullePelkistetty kuva, puita on useita, mutta vain yksi rastas. Maisema muodostuu lumihiutaleista. (Copyright Bill Kenney 2006, suom. j.t.) Tein seuraavan pari vuotta myöhemmin, enkä tietoisesti muistanut Bill Kenneyn tekstiä:
luminen polku -- harakka lehtää yhdestä puusta toiseen puuhun.
Wallace Stevensin runo Kolmetoista tapaa katsella mustarastasta muistuu myös mieleen:
Kahdenkymmenen lumisen vuoren joukossa ainoa liikkuva asia oli mustarastaan silmätCopyright Wallace Stevens, suom. J. T.)
Kts myös harakka & mustarastas:
http://juhanitikkanen.blogspot.com/2008/11/tyyntynytt-lunta-tuulten-jlkeen.html
Tekstit
3 kommenttia:
Kaunis kuva. On ollut ikävä lunta tänä talvena, täälläkin vain ollut lunta jokunen päivä. Melkein kuin kävisi Turussa kun katsoo kuvia. Pikkusisko.
Hjuu, näillä lumilla vielä tallustelee eikä kastu nilkat!
Kopsaan Wallace Stevensin kolmetoista mustarastasta-runon tänne kokonaisuudessaan, netistähän sen aina toki löytää:
Thirteen Ways of Looking at a Blackbird
by Wallace Stevens
I
Among twenty snowy mountains,
The only moving thing
Was the eye of the blackbird.
II
I was of three minds,
Like a tree
In which there are three blackbirds.
III
The blackbird whirled in the autumn winds.
It was a small part of the pantomime.
IV
A man and a woman
Are one.
A man and a woman and a blackbird
Are one.
V
I do not know which to prefer,
The beauty of inflections
Or the beauty of innuendos,
The blackbird whistling
Or just after.
VI
Icicles filled the long window
With barbaric glass.
The shadow of the blackbird
Crossed it, to and fro.
The mood
Traced in the shadow
An indecipherable cause.
VII
O thin men of Haddam,
Why do you imagine golden birds?
Do you not see how the blackbird
Walks around the feet
Of the women about you?
VIII
I know noble accents
And lucid, inescapable rhythms;
But I know, too,
That the blackbird is involved
In what I know.
IX
When the blackbird flew out of sight,
It marked the edge
Of one of many circles.
X
At the sight of blackbirds
Flying in a green light,
Even the bawds of euphony
Would cry out sharply.
XI
He rode over Connecticut
In a glass coach.
Once, a fear pierced him,
In that he mistook
The shadow of his equipage
For blackbirds.
XII
The river is moving.
The blackbird must be flying.
XIII
It was evening all afternoon.
It was snowing
And it was going to snow.
The blackbird sat
In the cedar-limbs.
Lähetä kommentti