keskiviikko 9. heinäkuuta 2014


Päivänkakkaran
terälehti varisee -
nytkö jo syksy?



Variaatio kirjasta The Poetry of Zen. Anonymous japanilainen 1700 luvulta.

Seuraavassa muutama vanha HTM-puolelta tänne siirretty turvaan:


Oh, tätä kylmyyttä,
sanoi oluttölkki
jääkaapissa!


Oh, rakas aurinko,
varo siellä ylhäällä,
olet ainoa aurinkomme!

No lepää nyt,
taivas on kokopilvessä,
oi aurinko!

Sadepilvien välissä
vanha aurinkomme
lannistumattomana



Vuotava
otsonireikä --
ruohot kuihtuvat.



Rakas aurinko,
ethän vielä laske,
tämä on hyvä päivä!


1 kommentti:

Seppo Sihvonen kirjoitti...

Äijän ryppyinen otsa
purkin kylki
molemmat pisaroi