klikkaa kuvaa niin se on mahdollisesti paremmin luettavissa!
Mulla on lähes kaikki Parnassot jossakin pinoissa. Viimeksi kun inventeerasin n. 10 v sitten niin yksi numero taisi puuttua väliltä. Mitä vanhempi sitä parempi, vähän kuin harhaluulo vanhenevasta viinistä? Tarkistin viikolla Parnasso 8/1958.sta Anhavan käännöksen ja esseen Rimbaudin Humaltuneesta venheestä. Upea juttu. Upea lehti, ainakin silloin kun siinä vielä oli enemmän runoutta? Kuvissa olevat marginaalien merkinnät ovat Unto Kupiaisen. Kupiainenhan harrasti myös ranskaa, kirja mm. Baudelairesta. Rimbaudia pitää lukea rinnan Sarkian ja Anhavan käännösten kanssa, ihan ruokahalua tyydyttävää tekstiä. (Minä kun en ranskaa osaa muuta kuin ihastellen kuunnella. :-(
Tuon ylläolevan kirjoitin Parnasson Facebookiin, mutta näytti että se piilotettiin siellä jonnekin sivuhyllylle. Toistan tekstin sisällöltään tuossa yllä. Alla kuvaote Parnasson Rimbaud-sivulta 2:
Alla vielä näyte Anhavan esseestä...
Ja koska pidän blogiani kuitenkin omien runojeni taltiona niin lopuksi yksi kevennysmuistuma menneestä alkukesän iloisista ilmoista:
piilevä pilvi -
vihakka tuuli ajaa
sateet kohdalle
Tikkis heinäkuussa 2014
Tekstit
4 kommenttia:
Juopunut venhe? Tädilläni oli vissiin kaikki Parnassot myös. Ne oli ladottu semmoisen pinnasänkysohvan puukannen alle kaikki nätisti, vuosikerta toisensa perään.
Äidilleni taisivat tulla kaikki Parnassot samoin, mutta ihan lapsena en vielä kyllä lukenut niitä. Mulla ittelläni on Jarkko Laineen aikaisia suuri osa, niihin palaan, kun ne olivat niitä melkein kirjoja.
Ei mulle enää tule Parnassoa, tuntui paremmalta että oli kunnolla isoja juttuja luetavana. Sen sijaan tilasin Kaltion joka on yleiskulttuurilehti. Hmm. Ehkä en tarvitse Helsingin horisonttia enää?
Tuossa 1958 Rimbaud jutussa oli minusta yksi ovela ydinkohta, jossa Anhava toteaa että Rimbaudilla oli kuva suuremmessa roolissa kuin mitta. Olen nähnyt jonkun jälkisuomennoksen missä pääosaa näytteli mitallisuus. Tuntui vähän höpsöltä sen lukeminen. Menneet ovat menneitä.
Ja asekauppias Rimpinenkin kuoli.
Näistä asioista saanee vieläkin suolaa silmilleen, jos uskaltaa olla eri mieltä kuin joku.
Jarkko Laineen aika oli määrällisesti kai loisteliasta. Kai Laitisen aika lähenteli ajottain Kanavan (= Suomalainen Suomi) kuivuuttakin joskus?
Ajankohtainen keskustelu lienee jo aikaa päiviä liusunut ties minne. Muutamiin nettijuttuihin, mitä ei läheskään kaikki osaa/ehdi/pääse/viitsi mennä edes lukemaan saati kommentoimaan. Sillä jos kommentoi väärin niin saa rakkikoiria kinttuihinsa. :-)
Kaltio olisi houkutteleva lehti. Meidän pitäisi karsia vähän vielä lisää noita lehtiä, jäävät osa heikolle hapelle suuren määränsä takia. Eli Kaltiota kaukaa kaipaan, enkä uskalla tilata.
Nuori Voima lehteä en ole seurannut, joskus siellä oli jotain mielenkiintoista. Olenhan NVL kuparimerkkijäsen minäkin!
Hesassahan itse Hesari ei ole välittänyt kulttuurista kai paljoakaan. Guggenheim kai poikkeus. Valitettavasti. Kulttuuri ei tuota bonuksia johtajille?
Guggenheimin pelkkä jäsenmaksu New Yorkiin on suurempi kuin nyt UM.n vaje ylläpitää Suomen suurlähetystöjä eri puolilla maailmaa. Niiden poistolle siis Jees, hintana että rahaa riittää kähmittäväksi Guggenheimille. Joka ei edes sallisi kuin arkkitehtuurin ja designin käsittelyn Suomessa. Bilbao & New York hoitaisivat varsinainen kuvataiteen? Ollaanko me nenästävedettäviä ääliöitä täällä Suomessa?
Jussi,
tämän päivän Kultakuumeessa (YLE Radio 1) oli hieno ja pitkä esitys Guggenheimista erikseen ja Abu Dhabin tapauksesta yleensä: kyse on siitä boikotista, joka johtuu Abu Dhabin työntekijöiden huonoista oloista. Siis kun siellä on se G:n rakennustyömaa.
Puhujana oli New Yorkin yliopiston joku proffa. Kultakuumeen juontaja lupasi suomentaa koko haastattelun YLEn sivuille, kunhan ehtii. Nyt siihen on linkki ja puhe on in English.
Kuulosti erittäin tärkeältä puheenvuorolta. Proffa vetosi Helsinkiin, joka hänen tietääkseen oli demokraattinen paikka ja ihmisillä on oikeus liitty ay-liittoihin.
Olin erittäin iloinen puheenvuorosta. Meillä kun liitot voivat vähän huonosti, niin on aika että joku vetoaa niihin vähiin!
Ripsa, Guggenheim tuli Helsinkiin ja lienee saanut salaisiin kassakaappipapereihin jo täältä siihen luvat (rahoineen).
Kiasma kun rakennettiin niin välittömästi sen katto vuoti niin että lähikaupasta loppuivat sadeämpärit.
Gucckis panee Suomen taidemaailman järjestykseen, luvat kai pitää tulla New Yorkista ja erikseen Bilbaosta? Näin taidettiin innostuneen hehkuttaa kun tukkukauppias kaupunginjohtaja tätä hanketta hehkutti. ?? Tosin Bilbaon sopimus on katkolla, mutta miksi he eivät niin edullista sopimusta uusisi. Bilbaossahan on myös nk. oikeaa taidetta, Hesaan saisi tulla vain arkkitehtuuria ja designia? Vai joko he ovat sen rajoituksen poistaneet? Joku siinäkin sopimuksessa haiskahti lahjonnalta.
Että joku rahastusta harrastava taho saa ottaa Hesasta sen parhaan rantatontin ilmaiseksi. Hesa on kai jo luvannutkin maksaa vuosittain muutaman millin siitä hyvästä vielä amerikan köyhälle taidemesenaatille pientä nimikorvausta?
Kotimaan taide taistelee muutamista kymppitonneista, mutta oikeille tahoillä riittää jokunen ylimääräinen milli joka vuosi.
Eikös sen pitäisi olla toisinpäin, New York maksaa rantatontista käyvän hinnan ilman verokeinottelua ja maksaa hyvästä paikasta vuosittaista avustusta Helsingin taiteilijoille?
Outoa muuten että Stockholm ei kiinnostunut Gucckisesta. Ja jos Guckis tehdään Suomessa käyviä neukkuturisteja varten niin miksei Guckis mennyt Pietariin??
Siellähän isot rahat liikkuvat.
:-)
Lähetä kommentti