sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Harvoin lempeä tuuli puhaltaa arktisille jängille






Otsikko on kirjan nimi, jonka Lapin Yliopistokustannus on maailmalle meidän iloksemme toimittanut. ISBN 978-952-484-536-6, 240 sivua.

Tuija Hautala-Hirvioja, Riitta Kuusikko ja Sisko Ylimartimo toimittaneet. Hyvää työtä.

Kirjaa sai mukaan Turun Taidemuseon Reidar Särestöniemen näyttelystä. (40€, sai maksaa myös muovinpalasella.-)

Olemme kirjaa katselleet, lukeneet monta mainiota kohtaa maiskutelleet.

Miten yhdellä kertaa mieltää yhden miehen koko elämäntyö?

Ja tarvitseeko, nyt kun kirja on hyllyssämme voimme aukoa sitä aina kun on epävarma olo tästä maailmasta. Vahvistuu usko.





Tässä kuvassa on Reidar itse, ilveksen hahmossa tällä kertaa. (Taulussa "Ilves ja suopursuja", 1963.)

Reidar asui Kaukosessa, Ounasjoen rannalla. Myöhemmin nimi muuttui Särestöniemeksi ja kotipaikkaa kutsutaan Särestöksi. Siellä se on, tässä lyhyt ajo-ohje Turusta Särestöön:

Turusta Tampereen ohi,
Jyväskylässä yhytetään nelostie,
Rovaniemellä lisää bensaa,
etsitään Kilpisjärvelle menevä tie,
siitä Kaukosen kohdalla oikealla,
seurataan opastusta,
parkkipaikalta loppumatka kävellään,

tehdään kesällä tuttavuutta paikallisiin
hyttysiin, ollaan perillä.

Välillä kuva kevennykseksi.




Kuva: Taivaanranta ja yöaurinko, 1968 - 1976.


Särestöltä kannattaa samalla matkalla käydä kääntymässä Nils-Aslak Valkeapään asuntoon Norjan Skibotnissa. Eli Lassagammin pihalla. Sisällehän sinne ei lasketa.

Välillä voi piipahtaa Kalervo Palsan pihapiirissä Kittilässä.

Kittilän Teboilin kahvila on maankuulu virkistyspaikka, sieltä saa myös lisää bensaa.

Ailun koti löytyy kun ajaa Kilpisjärventietä Skibotniin, kääntyy vuononrantaa seuraten oikealle ja Ailun maja on heti siinä vasemmalla. Ailu ei enää asuu siellä, hänkin kuoli. Ailun majaan ei pääse, se on käytössä? Taloja pitää asua, vasta sitten ne ovat koteja.





Matka on lyhyt -
auton juoma bensiini
hiilivetyjä








Turun Taidemuseolla lainassa olevat Reidarit tulevat Rovaniemen Taidemuseon hallusta, jonne Kirsi ja Keio Eerikäisen taidesäätiö on tallentanut Särestöläisensä kokoelman. Säätiöllä on 194 kpl Reidarin työtä.

Tsempit sille. Keio ei ilmeisesti yrittänyt liikaa tinkiä ostellessaan Reidarilta tauluja. Urbaani huhu (tai Ounasjoen Särestöläinen huhu?) väittää että myös Jenni ja Antti Wihurin säätiö yritti ostaa Reidarilta taulun. Wihuri yritti neuvotella liike-elämän oppien mukaan työläisen hintaa alaspäin, johon Reidar vastasi jotenkin näin, että "Hän kun ei köyhille myy." Wihurin säätiöllä ei ole ainuttakaan Reidarin työtä. :-(

Reidar oli nuorempana kommunistisen puolueen jäsen, ja maalasi mm. Stalinin tauluunsa. :-)






Reidarin tauluja on Turun Taidemuseossa 25.1. - 28.4. 2013. Aukenee päivittäin klo 11.






4 kommenttia:

Seppo Sihvonen kirjoitti...

Täytyypä käydä bongaamassa Reidarin kuvat.

Juhani Tikkanen kirjoitti...

:-) Niitä on lisää Särestössä näytillä. Oli muuten mielenkiintoinen paikka. Täytynee yrittää uusia visiitti joskus, siellä Särestössä. Mennessä vilkaista tuo uusi Korundi Rovaniemellä, viimeksi käydessä en ehtinyt. Arktikum ei niin erikseen taiteisiin olekaan keskittynyt. Siellä olen toki käynyt montakin kertaa. Siellä on mm. hyvää ruokaa.

Tuija Hautala-Hirvioja kirjoitti...

Tuija Hautala-Hirvioja:

Ei ollut kyseessä Jenny ja Antti Wihurin rahasto vaan ilmeisesti valtion joku virasto. Lehti nimeltä Uusi Maailma kertoi vuoden 1971 numerossa 14 tapahtuneesta. Ostaja oli ilmeisesti joku valtion virasto. Hinnasta oli yritetty tinkiä, minkä jälkeen tarina jatkuu: Etelän neuvosherra sanoo asiallisesti, että kyseinen hallitusvirasto on varannut 3000 markan määrärahan. Tottahan sillä summalla jotain löytyy. -Mutta kun mie en myy köyhille/ hymyää Reidar läpipunaisen partansa. Vaikka se on lehteenkin kirjoitettu, tarina voi olla väritetty/värittynyt, Särestöniemi oli oikien hyvä tarinan kertoja jo useammassa sukupolvessa.

Juhani Tikkanen kirjoitti...

Sain emailia jossa kiistettiin että Wihurin rahasto olisi yrittänyt saada hintaa alaspäin, vaan joku valtion virasto.

Itse olen kuullut myös tarinan missä suomalainen apteekkari yritti tinkiä Reidarin taulusta ja Reidar ei myynyt...

Eli näitä köyhäileviä öykkäri-tinkaajia liikkui Särestön nurkilla ilmeisesti läjäpäin.

Tämän Wihurin tarinan kertoi erään taidemuseon edustaja, ja ilmeisesti oli tarkistanut sen että Wihurin taidekokoelmissa ei ole ainuttakaan Reidaria. Se lienee fakta. Onko?

Ilmeisesti Wihurin edustajat eivät ymmärtäneet Reidarin tauluja?-)