torstai 16. kesäkuuta 2011

Lassagammi, Skibotn


Kävimme piipahtamassa Skibotnissa. Matkaan meni reilu 'työpäivä', johtuen pysähdyksistä matkan varrella. (Kilpisjärven luontotalon parkkipaikasta päästiin nopeammin; se ei ollut avoinna.)

Pättikkäkosken parkissa vierähti tovi; koski ei ole erityisempi mutta sen yläpuolella on Ailun kotitalo...

Lassagammi, (Lásságámmi), kalliomaja on Ailu Valkeapään itselleen suunnittelema talo Skibotnissa. Ailu ei kuitenkaan ehtinyt siinä pitkään asua koska kuoli...

Koko Skibotnin matkan ajan tuntui että Ailu virnisteli takapeileissä. Skibotnin tien yhdessä levähdyspaikassa oli ensin äksy lauma hyttysiä mutta sitten alkoi tuulla ja hyttyset katosivat. Korvaan kuului kuin Ailu olisi joikanut ne pois. - Kiitos Ailu.



Kalliomaja
ei ole nyt avoinna --
tuuli puhaltaa


3 kommenttia:

Ripsa kirjoitti...

Mutta eikö siellä Ailun majassa enää asu kukaan? Se on kyllä kamalaa. Vai onko?

Toivottavasti olet tehnyt jotain niiden runojen eteen. Ja ainakin tulet elävänä takaisin ja rupeat työstämään niitä. Siis ainakin Ailun runoja.

Tuo on niin komea paikka että ei varmaan ole siellä lähitienoilla toista.

Juhani Tikkanen kirjoitti...

Lassagammia saa varata; etusija ilmeisesti saamenkielisille toimijoille, tai norjankielisille. Hakuohjeet www.lassagammi.no sivuilla.

Tromssalaiset piirit sitä hallinnoi. Kts ko sivuilta lisää.

Runoja rustaan omaksi ilokseni, aina välillä.

Ailun runoja mulla on yksi vanha ohut nippu, niissä kai työstämistä liene. Minä niitä saa edes sorkkia, tai julkistaa laajemmin.

Yllättävän lähella ihan Skibotnin keskustaa Lassagammi oli. (En löytänyt tarkempaa paikkatietoa mistään joten lähdin käsikopelolla etsimään. Vihjeenä että vuonon rannalla.

Siellähän se. Ovet lukossa, varoitukset hälytyksistä.

Tuo Palsan getsemanen löytäminen oli myös hiukan tuurista kiinni; ei senkään sijaintia oikein mistään löytynyt. Mutta löydettiinpäs sekin!

Ripsa kirjoitti...

Vai on se Norjan puolella. Kyllä minusta talon pitäisi olla saamelaisen taiteilijan käytössä. Ylipäänsä talossa on asuttava, muuten se menee pilalle.

Olen nähnyt "Isäseni, aurinkoni" norjalais-saamelais-intiaani -näytöksenä kerran. Yleisölle jaettiin teksti, lisäksi Ailun samannimistä kirjaa sai siellä ostaa. Muistaakseni se oli saameksi ja suomeksi.

Siinä oli tanssia, musiikkia, etenkin rumpuja ja joikua ja suoraa runonlukua.