tiistai 21. kesäkuuta 2011

Auringon kohtalon hetki



Kuten maapallolle sovittua koordinaatistoakaan ei voi voi purjehtia yli 90 astetta pohjoista (tai etelää) niin on vääjäämätöntä että juuri tänään, tällä lasketulla kellon hetkellä, maapallo alkaa perua veivaamistaan siten että päivä päivältä päivät alkavat lyhetä, yöt pidetä.

Täällä tämä luonnonkatastrofi tosin on näkyvämmin havaittavissa vasta heinäkuun loppupuolella. Silti tietoisuus tulevasta kasvatti halua kurkata jääkaappiin, ja kas, mitäpä siellä olikaan.

Pari kolmirivistä aiheeseen sovittuna:


ei voi estää
että kosteus tulee
sisälle tupaan


janoinen sade -
juhannuksen kosteus
levittyy metsään


5 kommenttia:

Juhani Tikkanen kirjoitti...

Kuvaan tuppaantui, muka vahingossa, Gary Snyderin Loputtomat vuoret ja joet, suomentanut Jysky J-K Ihalainen.

Ripsa kirjoitti...

Ahaa, sai sen sitten julkaistuksi! Mitäs sanot? Vai oletko ehtinyt jo lukea?

Minä en tiedä uskallanko suomalaista versiota lukeakaan. Täytyy miettiä sitä. Ihalaista kyllä ihailen, ihan oikeasti.

Juhani Tikkanen kirjoitti...

Kyllä Jysky Gary Snyderin tuntee. Olen noita vasta hiljalleen selaillut rinnakkain.

Jos ongelmia on, siis jos, niin se on ylipäätään kääntämisen ongelma. Alkuteksti, nyt siis amerikan kieli, muodostaa runon tietysti niillä sisäisillä merkityksillä mitä sanoilla on opittu olevan.

Niistä pitää ensin mieltää se sisus.

Runojen rytmi, ainahan sitä on, halusi tai ei, kun luettavaa tekstiä tekee, muodostuu niistä vokaaleista ja konsonanteista ja niiden välisistä pituuksista ja painotuksista.

Lähes aina sillä on suurehko merkitys.

Joillekin, kuten lauluntekijöille! ei paljon muuta merkitystä olekaan.

Mutta tärkeintä on että käännös on korvaan kuultavaa lausetta joka vaivatta kääntyy suustakin puhutuksi viestiksi.

Tätä taustaa vasten Jysky alustavan maistelun jälkeen puhuu kuin Gary Snyder suomea puhuisi.

Gary Snyderista ja taustoista tähän kokoelmaan liittyen olisi kenties voinut olla mielenkiintoista hieman enemmän lukea: Gary alkaa olla jo niin pitkään elänyt että jotkut seikat hänen työhistoriastaan eivät enää nyky-ihmisille välttämättä sillä syvyydellä aukene kuin pitäisi?

Pitkän linjan runo-karpaasihan Gary Snyder on.

Ripsa kirjoitti...

Minä olen joskus huvikseni suomennellut sitä sun tätä, myös Snyderia.

Se johtuu vissiin siitä, että kun kotikieli on englanti, niin tahtoo että joskus silloin tällöin muutkin kuulevat jonkun mun mielestä välttämättömän runon suomeksi.

Ei tässä maassa sentäs jokainen vielä englantia sujuvasti lue.

Mutta Ihalaista kun puhuttelin Tampereella talvella, niin sanoi että kirja tulee kevään tullen ulos. Itsekö kustansi?

Juhani Tikkanen kirjoitti...

Mulle oli jäänyt pitkältä ajalta Amerikan runous katveeseen. Ryhdyin sitä aukkoa paikkailemaan, ja paikattavaa tuntuu riittävän. Muutamista olen ilokseni tehnyt pieniä näytteitä, lisää juttuja olisi varmaankin ihan hyvä lukea.

Oletkos julkaisuut niitä käännöksiä blogissasi?

Eivät kai mitkään lehdet ainakaan mitään maksa, jos edes julkaissevat?

Jysky omistanee sen Palladium-kustantamon. Eli on samalla Kustantaja.

Osa Palladieumin kirjoista alkaa olla kulttikamaa.