lauantai 19. helmikuuta 2011

Jyväskylän retki 18.2.2011


Jyväskylässä vietettiin kirjailijayhdistysten talvisia päiviä 18. -20.2.2011. Kuvassa Turun asemalle saapuu pikajuna joka pikkupakkasessa lähti uljaana kohden Jyväskylää, tosin vähän myöhässä. Tampereelle asti Kahvilavaunu oli toiminnassa, siellä vaunu suljettiin. Lämmitys ei skulannut. Ja oli vaara että ohrapirtelö hyhmettyisi matkalaisten kurkkuihin eikä matkavakuutus korvaa siitä aiheutuneita traumoja.

Minä istuin mietiskelemässä suuria kysymyksia ja ajattelin että Tampereen jälkeen menen ja saan nenuni alle kupposen kahvia ja donitsin. Pieleen siis meni.

(Todellisuudessa ajattelin kysyä lasillista punaviiniä, mutta sekin jäi siis testaamatta. Ei ole suinkaan itsestään selvää että Suomessa niin vain junasta punaviiniä saisi.)

No perille kolisteltiin, jonkin verran myöhässä mutta mitä Aika merkitsee kun kyseessä on Runous!

Jyväskylässä meidät istutettiin luentosaliin kuuntelemaan aihetta Rytminen runous. Toiselta nimeltää poljettu runo? Tein kolmirivisen nimeltään Nurkkaan ahdettu.


kahlittu runo
ei pidä ääntä, soinnu,
polje tavuja





Illalla Jyväskylä himmeni mutta ei pimeäksi asti: katuvalojen lisäksi täysikuu huurteisena taivalsi kirkontornin kaverina. Kolmirivisen nimi Polveileva kuu kirkon yllä:

pakkashuurussa
rytmiruno ei juokse
täysikuun eteen

Bonuksena runo nimeltä Apuraharunoilija vaeltaa hitaasti nukkumaan illan pakkasessa täyden kuun seuratessa tarkkana:

Hilpeät runot,
Jyväskylän kuutamo --
narskuva askel



Kun seuraavana päivänä pääsin turvaisasti kotiini luin haikukirjasta yhden tilanteeseen asettuvan haikun, kirjoitti Shiki:

Talven yksinäisyys -
kyläpahasesta kuuluu
koiran haukku


Diplomaattisen selkkauksen estämiseksi paljastan että tuo koiranleuka räksätti kotikulmilla Raunistulan yössä pakkasen kimakkana kaikuessa askelten epätahtiin.

Ei kommentteja: