keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Ikkyuu ja luurankouni



Ikkyuu Riehaantunut pilvi ja Luurankouni on ilmestynyt vuonna 2010. Basam Books.
Esipuhe sanoo teoksen olevan Ikkyun Riehaantunut pilvi - teoksen toinen painos. Minulla on kuitenkin kirja joka sanoo olevansa toinen painos. Siis tämä 2010 laitos on ainakin kolmas? Siitä viis; lisäykset ovat huisin hilpeitä! Säälittää että tuo vanha laitos tämän uuden ilmestyttyä on tarpeeton. Kuin syksyllä puusta hyödyttömän varissut lehti, kaikkensa tyhjänneenä asettuu puutarhaan aikoakseen mädäntyä jolleivat kastemadot häntä sitä ennen syö.

Hyvitykseksi otan vapauden lainata luurankoteksteistä sekä ylläolevan kuvan että sivulta 100 seuraavan tekstin:

Juurelta nousee
monta tietä vuorelle,
mutta katsokaa:
korkeimman huipun yllä
hohtaa yksi täysikuu.


Copyright Ikkyuu (1394-1481) keisari Go-Komatsun epäsäätyinen poika. Suomennetun version copyright on Kai Niemisen. Japanilaiseen, ja kiinalaiseen kirjalliseen perintöön kuuluu ketjutus, eli jatkan tekstiä:

Tätä köyhyyttä --
näin rahakas maailma
ja vain yksi kuu!

4 kommenttia:

Nemo kirjoitti...

Luin tuon kirjan just viikonloppuna - joulupukki löysi sen vasta tässä vaiheessa vuotta!

Kun selailin sitä kirjastossa, se vaikutti ihan mahtavalta...tarkemmin lukien se olikin vain perushyvä runokirja. Ikkyulta ikisuosikkini on runo, josssa verrataan ihmistä kuvaan piirretyissä männyissä tuulevaan tuuleen - harvinaista kyllä, sekä Anhavan että Niemisen suomennokset kelpaavat minulle tuosta tekstistä.

Juhani Tikkanen kirjoitti...

Minusta tuo luurankouni on ratkaisevasti parempi kuin eka painos eli pelkkä Riehaantunut..

Nuo molemmat kääntäjät, Tuomas ja Kai, osaavat suomenkielen! (Kai myös japanin.) Kun käänsimme yhdessä Wilin ja Jarin kanssa 100 runoa 100 runoilijaa - antologian ja kävimme Tuomaan käännökset niistä runoista lävitsi, niin ne osoittautuivat paremmiksi kuin muutama englanniksi tehty. Tuomas yhdisteli erikielisiä alkutekstejä ja teki niistä synteesin.

Käännös japanista on usein melkoista tulkintaa.

Tuomas sanoi joskus että kun kääntää tekstiä niin pitää osata se kieli mihin kääntää.

Tuomas ja Kai osaavat. Siis suomen. :-)

Nemo kirjoitti...

Heh, olenpa taas ollut tarkka lukija, olen lukenut tätä blogia aika monta kuukautta tajuamatta että kuulut Ogura hyakunin isshun kääntäjiin! :D Tykkään siitä, että on käännetty kokonainen kokoelma suomeksi eikä valikoimaa ja se, että tekstit ovat myös japaniksi on suorastaan mahtavaa. Oli aikanaan tosi iloinen yllätys löytää kirjastosta runokokoelma, jota en tiennyt käännetyn suomeksi :)

Tuhlaan kesäisen
päivän kirjastomatkaan
kuudenkymmenen
lin taa. Enkä suotta:
tapaan sata runoilijaa

Juhani Tikkanen kirjoitti...

Heh, mukavaa että pidit siitä 100 runoa. Mielestäni sen parhaat helmet kaappasi päältä Tuomas Anhava. Jäljelle jääneissä osa melko hankalasti aseteltavissa 2000-luvulle. Sisäpiirin naimis ym juoruja ja sellaisia muistumia mikä ei länteen oikein enää aukene.

Mietin myös että ko antologia, joka on siis kooste Oguran huvilan seinäpaneleista, että siellä oli vähempiarvoisiakin huoneita joukossa. Mutta silti; kokonaisuus jonka Teiga aikanaan kokosi on hyvä läpileikkaus sen ajan Japanista.

Ilmankos Ogura on esim. yksi Sumo-painijoiden oppikirja.

Tavuista: Niiden kanssa tuskailtiin, mutta kiitos Wilin tavunlaskennan ne asettuivat. Eikä kovin pahaa väkivaltaa tarvinnut tehdä sisällön / toteutuksen kanssa.

Ruotsissa tehty käännös oli paikoin lähes tunnistamatonta pakkomuotoiluja paikoin. Kuten joku vanhempi englanniksi tehty.

Onneksi löysimme tekstikriittisiä laitoksia, mm. Mostow'in laajan selostuksen, parhaan mainitakseni.