Robert Meriruoho Lumooja-klubissa Turun Runoviikoilla 2010

Vuoden 2010 Turun Runoviikkojen LUMOOJA-klubilla esiintyi Maikkoo Kaikkon lisäksi mm. Robert Meriruoho. Hän esitti runojaan kokoelmasta Göteborgilainen viikonloppusatu.

Kustantaja Finn-Kirja, Stockholm 2010. LUMOOJA-klubi Turun Kirjakahvilassa oli viihtyisästi lähes saliin lisääkin kannettuja tuoleja myöten täynnä. Osa yleisöstä oli tullut ennenaikojaan Kaupunginkirjaston Sirkka Turkka - tilaisuudesta, joka oli myös niin suosittu, että kirjasto oli joutunut sulkemaan Studion ovet. Me muiden
mukana; saimme ajoissa tulleina valita pehmeimmän sohvan istumapaikaksemme!

Yritän keskittyä nyt lähinnä Robert Meriruohon teksteihin.

Puhuisinko minä itsestäni 
runoilijana 
vai kertoisinko totuuden? 
 

Pohtii Robert sivulla 37.

Nukun yksin ja kuulen 
Raskaan Hengityksen 
Ihan kuin täällä 
olisi joku muu.
 

Kuvassa alla Robert pitää kokoelmastaan kiinni.



Viikon edetessä hän nukkuu jonkun vieressä. Sivun 7 aloitusrivit; Perjantaina:

muistan vieläkin kuin eilisen:

Ensimmäisen yön
kun sanoit että
voin nukkua vieressäsi

Göteborgilainen viikonloppu on jaettu viikonloppuun Perjantaista Sunnuntaihin. Teksti etenee illan kerrallaan. Hän ei hosu, tarinan ehtii kertoa kokoelman 58 sivulla. Teksti ei löysäile, mutta lauseet ovat silti suuhun mahtuvia, mehukkaita.
Teksti on raporttia ja päiväkirjaa kuitenkin sillälailla että rivit asentuvat runoiksi, päällimmäiseksi tunteeksi jää vahvasti kirjoitetun elämän tuntu. Makoisaa, sanoisin.

vitutti ja 
mä istuin usein sellasel 
betonisel laiturilla 
lähel slussenia 
ja kun tunnelbana ajo ohi 
niin ruosteiset rautaputket 
Ulvos niin se kuulosti 
samalt ku sun 
edesmennyt 
kiimanen voihkinta
vai oliks ne avunhuutoja?
 

(Sivulla 50 runon Göteborgilainen iltapäivä loppu osastossa SUNNUNTAI.)

Facebookissa käydyssä keskustelussa Tapani Kinnuselle esitettiin että hän ottaisi Robert Meriruohon ensi vuoden Runoviikkojen ohjelmistoonsa.

Katsotaan, onnistuuko.

Kuvia kannattaa klikata hiirukalla, kuvat siitä innostuvat.

eikä isänmaa ymmärtänyt yhtään mist mä puhun
  

Kirjoittaa Robert kokoelmansa sivulla 35.