Kuljeksin sunnuntaina messuille ajatuksena että kassiini ei kovin montaa kirjaa menisi. Osittain väärin: ihan alkajaisiksi Palladiumin tiskiltä olkalaukkuuni solahti Modernia turkkilaista runoutta, Kuin ilkikuriset lapset. Suomentanut Riitta Cankocak. 96 sivua ja 12 Euron messuhinta. Kustantaja Jysky siis kuvassa. Nopean selailun tuloksena pikalainaan muutaman rivin sivulta 34, runoilija on Oktay Rifat (1914-1988). Runosta Kuin lintu:
Minä lennän ylläsi kuin lintu.
Minä ojentaudun sinuun kuin oksa.
Minun jokeni virtaavat sinuun ja sinusta.
...
Teoksessa on vankka essee turkkilaisesta runoudesta (Cevat Capan ja toinen, jonka on laatinut kääntäjä Riitta Cankocak. Runoilijoita on lisäksi Ahmed Telli, Gültan Akin, Sennur Sezer ja Ilhan Berk. Turkkiahan ollaan haalimassa Euroopan Unionin jäseneksi. On hyväksi tutustua tulevan jäsenmaan runouteen!
Yllä on Hannu Mäkelä. Messukeskuksessa pidettiin Suomen Kirjailijaliiton syyskokous. Ylläolevaan kuvaan en ole saanut Hannu Mäkelän julkaisulupaa; jos olisin sitä kysynyt hän olisi saattanut sen kieltää. Siksi en kysynyt .-)
Yllä on Kiba Lundberg. Ensimmäinen kerran tapasin Kiban kymmenkunta vuotta sitten Porin Taidemuseossa. Nyt Turun Messukeskuksessa. Kiba Lundbergilla oli rakentava ajatus kirjailijaliiton ammattiyhdistystoimintaan. Sitä kannattaa kehitellä. Liittyi kustantamiseen. Tähänkään kuvaan en tullut lupaa kysyneeksi. On sitä nyt holtitonta tämä minun bloggaaminen, taas.
Matkustimme Artukaisista kaupunkiin yhdessä Jouni Tossavaisen kanssa. Ensin tosin käytiin visiteeraamassa Kerttua. Senjälkeen minä lampsin kirjakassi olalla Raunistulaan. Jouni hyppäsi iltajunaan joka lähti kiitämään kohden Kuopiota.
Nyt messut ovat ohi, edessä arki ja odotettavissa alenevia lämpötiloja. Luntakin joskus.
Lokakuun liput liikuttuvat saloissa -- aurinko laskeeAlla olevassa kuvassa ensin vasemmalta Jouni Tossavainen, sitten Torsti Lehtinen. Kolmannen nimeä en enää muista. (Tämä kohoava ikäni...)
Tekstit
5 kommenttia:
Hyvä kun raportoit messuilta. Jos Turkin runoista löytyy vielä helmiä, laita matkaevästä sivuille. Matkaan Istanbuliin kuukauden kuluttua. PH.
Selasin taas lisää tuota turkkilaista antologiaa; teoksessa on kirjailijakohtaisesti niin hyvää taustatietoa koko entisestä Ottomaanien maasta että suositan sitä estoitta kaikille nykyisen EU-yhteisön kansalaisille! Jee!
Ottomaanien perimä ei niin vain minnekään katoa. Turkki on monipuolinen ja voimakas valtakunta jonka edes pinnallinen ymmärtäminen kannattaa.
Ihaillen luin esim. Punaisen Peipposen eli Gülten Akin.in taustaa: miehensä oli maaherra joka mm. sitoi yhden riistoporvarin puuhun siksi että tämä oli kohdellut työläisiä kuin koiria.
Kyynisenä voisi tulkita että siiskö niin hyvin!-) Kataisen taustaryhmille ja EK ry.lle vinkki!
Noh, reipasta meininkiä. Ja kun on Turkissa kannattaa ulkopuolisen pitää matalaa profiilia; turkkilaisilla on omissa monipolvisissa jutuissaan varmaankin paljon enemmän purtavaa mitä esim. Romanialla omissa porukoissaan.
Varovaisuuteen lienee muutenkin aihetta muuallakin maailmassa. Al Quaidan soluja syntyy ja toimii siellä sun täällä; mitä vähemmän Al Quaidaa tunnetaan sen vaarallisempi se(kin) liike on.
Runous kansainvälisenä yhdistävänä tekijänä voisi lisätä yhteistä ymmärrystä. Mielestäni.
Turussa Vietnamilaisten Buddhistien temppeli on kansainvälistä yhteisymmärrystä parhaimmillaan. Heistä pitäisi ottaa oppia enemmänkin.
Mielenkiintoista matkaa Turkkiin!
Kiitos muusta ja kuvasta: mietteliästä näyttää olen liiton kokouksessa,
tjt
Kiitti Jouni! Vaikka tiukkoja äänestyksiä olikin niin ystävyyden hengessä kokous silti malttoi lopulta päättyä!
Pidellään hatuistamme kiinni, syysmyrskyt ovat heräilemässä!
Hei Seilori!
Laita tuleen mulle se mainio kuva messuilta, missä kaksi lurvahtanutta kafkaa on puolisammuneessa tilassa. Jokos olet hirnunut valtoimenaan Kafkan varjossa?
seja@japo.fi
Seppo
Lähetä kommentti