JOONA Laipiot moikuvat maa- ilman kuristaessa itseään läpi alati hersyvän rukouksen jonka kautta temppelin kimurantti silmä, maan nielemä meren sydän, pullahtaa päivään kaislaa hiuksissaan.Sivun 14 runo teoksesta Exodus, copyright Samuli J. Lampinen. 2010.
Teos on hänen viides julkaistu runokokoelma. ISBN 978-952-498-414-0.
Painopaikka Books on Demand Gmbh, Norderstedt, Saksa.
NAIROBI Kädetön nainen ei kerjää. Hänen nyrkki- sääntönsä on hierarkkisen ilmaston tervehdyttämä: selviydy tai elä!(Sivun 44 runo. Lainaus tehty ilman lupaa; minä en kerjää.)
Tässä maailman tietoisuudessa tekisi mieleni kiroilla. Mutta toisaalta tämäntapaiset uskonosoitukset siihen että kyllä Suomessa on kirjallista kulttuuria hollantilaisten halveksunnasta huolimatta antaa uskoa. Oikeaa uskoa, eikä KD-puolueen heppoista hinnattomuutta, että suurella kohulla pienistä asioista peitellään ne suuret, se että raha ei riitä.
Lehtikulta kahisee juuriltaa / ravintoa etsivät Pietarin tassuissa.
(S.J.L. sivulla 68.)
Meillä Suomessakin eletään uuden ajan lopullista alkua, se sinetöidään tulevissa vaaleissa. Jos niitä edes on varaa pitää. Vaalituloshan on jo julistettu. ,-)
Mutta siis runous; pitää olla valistunut ja ahkera jos aikoo pysyä runouden valtavirtauksien tajulla.
Olen tässä blogissa lainannut muutaman rivin Samuli J. Lampisen runoista aiemminkin. Lampisella on julkeana aseenaan pehmeäteräinen puukkonsa, joka lempeästi kuin teilikirves viiltää väärinajattelijoilta totutut helppo-omenat kurkusta ohi.
Samuli J. Lampinen, Seinäjoen lahja Suomen runouteen, on ilmiselkeästi tutkinut globaalin kulttuuriutemme nuorempia kerrostumia. (Nuori; alle 6000 vuotta, jälkeen viimeisen jääkauden reliikit.) Hän tuntuu matkustelleen siellä ja täällä. Ja aina kun matkustaa, eritoten ilmalaivalla, jää sielusta jälkeen hitusia ja peukalokyytiin vastaavasti tumppautuu uutta, mukavaa jengiä pitämään seuraa.
Samuli J. Lampisen teksteistä näkyy, tunkee silmille, poreilee kuin talvella pakkaseen kannetusta pore-ammeesta matkustelun tietoisuus ja se että hän on kirjoitellut, vääntänyt tekstiä, hikoillut sen kanssa niin että ei tule kylmä.
Tarkenee. Vahva, voimakas. Voisivat olla joitakin leimoja jos ilkeyksissään rupeaisi Lampista leimailemaan. Exodus ei leimoista häilähtäne. Sen kieli kestää hätäleimat. Exodus ei hötkyile. Lainaus runosta Hetki, sivulta 69:
Eikä hetki kuulu aikaan
vaan sitä kannattavaan hiljaisuuteen
jota mikään ääni ei voi tahrata
saati täyttää.
Nyky-Suomalainen vanha valtakustantamohan taitaa keskittyä enemmän perunanviljelyn optioiden maksimointiin. Heiltä ei liikene aikaa tuhlattavaksi sellaiseen turhuuteen kuten runouteen, erästä prosaistia erikseen mainostamatta.
Runotaivaallamme loistaa Ntamo kirkkaimpana esimerkkinä. Myös muut puurtajat kuten Savukeidas, joka on laajentunut nykyisin esseistiikkaan. Pioneeri-Nihil tuntuu huilaavan; toki Poesiaa unohtamatta.
Se että Samuli J. Lampisen tapaisia runoilijoita uskaltaa olla hengittämässä tässä ajassa ansaitsee jo sinällään hatunnoston. Pipo pois päästä! Ongelmana on julkinen kirjakauppanäkyvyys; joulumyynnnin kirjatiskeille sopii vain puolisen tusinaa kaupan mainososastojen suosikkia. Pöytätilaa ei helpolla muille sallita.
Kun ase laukaistaan kohti ihmistä
ampuja kuolee
(Runosta ENTEBBE sivulla 50.)
Olisiko koko ajan laajenevasta internetistä korjaamaan kirjakauppojen niuhotuksia, peräti valtaamaan niiden pakkopulla. Hiljalleen on; ainoa este on postilaitoksen ahneus ja esimerkiksi sinällään halpojen Amazonissa myynnissä olevien runokokoelmien hintoihin tulee melkoinen lisä postituskuluista.
Sähköinen kirja? Tämän paperisen postituksen merkittävän suuresta hinnasta johtuen muuta vaihtoehtoa ei tunnu jäävän. Sääli, sillä kirjan pitää olla paperinen, hyllyssä, silloin kun sähköt ovat poikki ja lukulaitteen patterit sippaavat voi päivänvalon aikaan ottaa kirjahyllystä oikean, paperisen kirjan, kellahtaa sohvalle, ja nautiskella, selata.
Exoduksen ulkoasu ja taitto: Anssi Muurimäki.
Samuli Lampisen kaksi runoa 1.5.2006 johdosta löytyy täältä:
http://gamma.nic.fi/~juhatik/lampinen/Sytyke.htm
Aikaisemmin olen retostellut Samuli Lampisen kirjoista täällä:
http://www.saunalahti.fi/~juhatik/pohdinta/golem.htm
ja tässä:
http://www.saunalahti.fi/~juhatik/pohdinta/lampinen.htm
... Tämä on tämän artikkelin versio 2, lisäyksiä, täydennyksiä 22.10.2010 klo 11:40 paikallista aikaa...
2 kommenttia:
Olipas löytö. Ja vielä Etelä-Pohjanmaalta! Minä kun luulin että tiesin näistä paikallisista runoilijoista ja muista kirjailijoista täällä suunnilleen kaiken.
Mutta tämä Samuli on sen verran nuori, että ilmeisesti ei ole julkaissut vielä silloin, kun asuin maakunnassa.
Ripsa; kiva jos kiinnostuit. On hän kirjoitellut / julkaissut jo jonkin aikaa. Asui välillä tuolla Suomen Siperiassakin, Helsingissä.
Lähetä kommentti