Kävelyllä vaimoni lisäksi vanha Pentax Water Resistant kameran raato, jonka tarkennuskyky vanhuuttaan jo vähän haalistunut.
Matkalle lähtiessä tapasimme naapurin. Huomatkaa eritoten molempien rouvien kimaltelevat heijastimet!
Lumimyrsky lähestyi, tai jopa oli jo kohdalla. Räppäsin toisen kuvan!
Menimme alas Aurajoen rantaan polulle. Siellä oli suojaisaa. Puut olivat valaistut joten otin kuvan käsivaralta ja ilman salamaa. (Että puu ei säikähtäisi.)
Sillan alta olisimme voineet kiivetä ylös oikealle. Siinä oli kuitenkin vihainen viesti, joten ei sitten. Emme menneet sinne. Rappusten kivetys olisi ihan mainiosti ollut kiipustettavissa, ja vanhoja ihmisiä (!) varten olisi kaiteetkin. Emme silti lähteneet kiipeämään. Ei.
Kävelypolun kaupungin puolelta näpsäisin käsivaralta kuvan Sibbe Museon vanhasta tammesta. Koska kuvaan sopi samaan hintaan toinenkin kohde otin siihen kirkon.
Takaisin tullessa Helsinginkadun alkupäässä vilahteli autoja. Ne eivät hidastaneet vaikka otin risteyksestä taidevalokuvaa. Käsivaralta. Valotus: kamera sai itse päättää.
Ennenkuin kävelimme suojaiselle kotipihalle otin vielä kadulta viimeisen kuvan. Muutama lumihaituli kiinnittyi salaman iskemänä digitaaliseen kennoon ja sitten tietokoneen kovalle levyllä USB kaapelia pitkin.
Tarinan päiväys: 23. marraskuuta 2008
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti