maanantai 20. heinäkuuta 2015

Sininen Delfiini, s. 57



Vielä tunti sitten puhalsi tuuli
sadetta puiden kylkiin.
Järven pinta yritti tulla reunojen yli.
Nyt on tyyntynyt.
Se on tyynempää
kuin se että koko ajan on ollut tyyntä.
Ei voi väittää että ilma olisi huonoa ollut,
mutta nyt se on puhdasta.
Tai se tuoksuu sateelta,
tai siltä että on ollut sade.
Siinä on kosteutta.
Sitä on kevyt hengittää.
Se kulkee keuhkoihin.
Ilma menee nyt keuhkoihin.
Puut lepäävät, ne lepuuttaa oksia.







Lainaus kokoelmasta Sininen Delfiini, s. 57

Ei kommentteja: