Juha Siro runossa 250.
Puuhasin välillä muita juttuja. Luin kybertekniikasta ajatuksia, tukka pystyssä. Kun taistelu on turhaa, koko maailman aivan kaikki tieto on yksissä käsissä.
Niin on vaan päätetty.
Juha Siron Babel on koko Tampereen aivan kaikki.
Sitä ei yhdellä sohvaperunansyöntimakuulla lue.
Siron runoista puuttuvat loppusoinnit. Runsaasta tekstistä nousee juonirakenne? Ei se silti mikään romaani liene.
Tampereen valtauksesta alkoi Suomen talousmaailman itsenäisyys. Sitä turvataan nyt veroparasiiteissa, kuten Luxembourgissa, Cayman Saarilla, ja missä lie. Suomen rahat ovat turvattuja merien ja mantujen takana.
Verokarhun kämmen ei niihin yllä. Raha voitti Tampereella. Siljon lohet eivät kahlehdittuja koskia enää nouse. Nyt Suomen Turkuunkin lohet tuodaan Norjan kasvattamoista. Tarjouksessa, vain kaksi pakettia per talous...
Siron Babel on 364 tekstiä. Normaalivuodesta jää yksi lukijan itsensä tyrkytettäksi.
Määrällisesti lähinnä tulee mieleen Leevi Lehdon Päivä, 24 tunnin STT-tekstit. Huohottavasti tykyttävä tekstiahtaus yhdeltä päivältä.
Tattaripuuroahan siitä on lukutulos?
Suomessa on tapana julkaista runsaasti ohuita kokoelmia. Kuten muuallakin maailmassa, esim. USAssa Joseph Massey julkaisee ohuita kämmenkokokoisia vihkosia. Ne ovat sitäpaitsi hyviä!
Muutama tuhdimpi kokoelma tulee Päivän ja Babelin lisäksi mieleen, etunenässä Jukka Vienon Stockan kulma. Joku ei siitä tykännyt, hänen murheensa; Stocka nyt vaan on oivallinen teos.
Onko Babel "oikea" runokokoelma?
- On koska Juha Siro niin määrittelee.
Lukijalle jää vastuu niellä se, laajentaa henkilökohtaiset määritteensä.
mitä tapahtui ennen tietoisuutta
Runosta 147. Juha SIro siivilöi runoihinsa avaruudesta liiteleviä säikeitä, ne eivät ohita kuuntelematta ihmisiä.
Jää tiedostamaton jälki joka alkaa elää.
Ilmaan pysähtyy kaiku jonka kuulee. Se asettuu paikoilleen. Pitelemättä.
Ei liene lukijan vika jos neoroneja suhahtelee ennakkoluulojen harsujen seitteihin.
Miten meidän kaikkien käy?
Runossa 231.
Jos tänään maailmankaikkeuden tammelan torin mustamakkarapannusta pomppaa neutriino avaruuksien reunaan ja ohittaa sen reunan niin laajeneeko avaruus sen neutriinon energia x nopeudella kauemmaksi vieden mustan makkaran hedelmällisyyssanomaa niin etäs, ja ohi sen.
Missä on mustan makkaran pääte?
Juha Sirolta lainaus, runo # 359:
"Henki valtasi minut, ja enkeli vei minut
suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle
pyhän kaupungin (Tampereen)
joka laskeutui taivaasta, Jumalan luota."
Tampere on suomen vankin kirjailijakaupunki. Sieltä on lähtöisin Väinö Linna, Alex Matsson, Unto Kupiainenkin asui siellä, ja runoilijat Manner ja Viita.
Murha Kustaa ratsasti vuonna 1918 Tampereella ja aloitti Suomen talouden itsenäisyyden.
Nykyaikaisen sotilaan varustus maksaa paljon rahaa. Mutta se materiaalin rahallinen ylivertaisuus ei pysty rauhoittamaan Afganistanin toisinajattelevia? Jossakin on valuvika. Vuoden 1917 aikoina Pietarissa äänestettiin katukivillä. Niiden heittelyyn ei tarvita kuin kuokka, ja itseensä uskovat kädet.
Kellertävänruskeat höyhenet,
yhtä kysyttyjä kuin katukivet.
Juha Siro runossa 209.
Turussa oli tänään (19.1.2014) aamulla -16 C. Kylmä tunkee oven raosta sisään. Kasvihuoneilmiö taisi pysähtyä Barentsin meren merirosvojen kumiveneen liplatteluun?
Kyyninen maailma,
subtrooppiset hiihtokisat
tuottavat kultia
Sisällä on ulkomaailmaa kuulematta + 23 C.
Tekstit
1 kommentti:
Kiinnostavaa! Että siis osasit tuoda kybertekniikan ja Juha Siron Babelin samaan tekstiin.
Enpäs olisi osannut kirjoittaa tästä noin osuvasti. Minä vain tykkäsin siitä. Syy taitaa olla ihan selvä: työkses luet runoja enemmän kuin minä ja osasit löytää Vienonkin vertauskohdaksi. Vieno taitaa olla vähän nuorempi kuin Siro.
En tiedä sitten onko runoudessa ikäkausikoulukuntia. Voi olla että onkin. Mutta kyllä minäkin olen ajatellut Siroa nimenomaan Tampereen ihmisenä.
Pitää kävellä kirjastoon hakemaan Vienoa. Ja ottaa sen kaveriksi Siron Babel uudestaan.
Lähetä kommentti