Haagissa 1955 syntynyt urkuri Ben van Oosten piti Turun Tuomiokirkossa konsertin sunnuntaina.
Hän soitti mm. Bachia, Felix Mendelssohnia, César Frankia, Saint-Saënsia ja lopuksi Marcel Dupréen "Sept Piéces", Op 27, osat Carillon, Canon, Légende ja Finalin.
Istuimme keskivaiheilla kirkkolaivaa ajattelin että merenkäynti ei siinä ole niin kovaa kuin peräosassa, tai lähempänä alttaria. :-)
Turun Tuomiokirkon urut käyttäytyivät Oostenin käsittelyssä kuten suomalaisittain arvokkaan katedraalin urkujen sopiikin.
Jossain Frankin kohdilla kuulostelin että onpas urut nyt väkevällä päällä, ja siihen tuli vahvistus Duprén Final-osiossa.
Oli mielenkiintoista istua keskivaiheilla niin että välillä kuuli sävelet suoraan uruilta ja sitten kun mukaan tuli useita taajuuksia ja voluumeja niin koko kirkkolaiva toimi soittotilana.
Miten tuota kuvaisi kuin sanoilla innostuneen sivistynyttä musiikkia!
Ostin matkamuistoksi Louis-James-Alfred Lefébure-Wély:n (1817-1869) CD.n joka on äänitetty Cavaillé-Coll-Organ Eglise Sainte-Madeleine, Pariisissa.
Sanoisinko lopuksi että kannatti käydä, vaikka alunperin katolinen katedraalimme puiset penkit eivät niin mukavasti ihmisiä istutakaan, mutta mielenkiintoisen pitkä akustinen jälkisointi korvaa kyllä lievän istumisen vaivan.
Kotiin kävellessä kotikadultamme paistoi aurinko. Se odotti meitä kotiin.
Ilta-aurinko -
puskarastaat melskaavat
puskan suojasta
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti