sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Ompeluseura

Haiku-bloggaajilla oli pienimuotoiset ompeluseurat. John kirjoitti seuraavan:
full moon - / dozing, her knitting falls / rolls out the door


eli suomeksi jotenkin näin pyöritellen, hivenen tiivistäen:

täysikuu -
hän torkahtaa ja neule
pyörii ulos ovesta


John McDonald.


Tähän on blogissa osuvia kommentteja. Katselin Johnin tekstiä joka alkaa sanalla täysikuu. Siihen on ladattu kaikenlaista, jonka lisäksi täysikuulla on haikumaailmassa jatkuvasti vahva rooli.

Vilkaisin allakkaa. Oli umpikuun eli uudenkuun aika. Kommentoin ensin jotakin täydenkuun univajeista ja sitten sorvasin uusikuu-aiheisen:


New moon; / her knitting ready - / warm socks


eli jotenkin näin:

Uusikuu;
kutominen valmistui -
lämpimät sukat.

Siis Tikkis.

Bill jatkoi pyörivän lankakerän elämää:

deep winter / a basket of knitting / warms her lap

eli:

syvä talvi
ompelukori lämmittää
hänen syliään



Bill Kenney

Monika käänsi sen ranskaksi, hienoa! Ja Magyar osallistui ompeluseuraan seuraavalla:

stitch in stitch / this artful gathering / community

eli kertoen, että

tikki tikiltä
nämä nokkelat kerääntyvät
yhteen


(Käännöstulkinta Tikkis)

Tällä välin Johnin blogiin oli tullut vielä yksi kommentti:
kirjoittaja Blogger Gwil W:

the clack of needles / falling silent

Kolmelle riville tämä rauhaisa runo:

puikkojen kilinä
hiljaisuus
hiipii


Copyright Gwill W.

Kotijoukkojen kanssa keskustelimme tuosta äänestä: jos on uusiopuikot bambusta tms niin ei suurta ääntä. Vanhat metalliset lähinnä kilkkaavat, kilisevät. Ja kevytkätisen neulojan puikot kenties helisevät. Noista voinee siis valita itsekukin mielikuvansa mukaisen verbin? Kuten falling silent, yhdellä sanalla kenties että "hiljenee". Sana "lankeaa" toisi sivujuonia kuvaan jota ei kai nyt haeta. Suomalaiseen tekstiin rimmasi "hiipii" joka ei siis ihan 100 % oikein. Riipiikö ?-)


Lopuksi tätä plaraillessa ja puhtaaksi yhteen kerätessäni tein loppuun yhden uuden:

Annual meeting -
Knitting Society's diploma
for an Unknown Sheep


Eli Ompeluseuran vuosikokous myönsi kunniakirjan Tuntemattomalle lampaalle.

Tämän copyright Tikkis (saa lainata, muokata, ja hukatakin.)


Tarkistettuani meidän perheen villalankakoria tein vielä yhden, ikäänkuin bonuksena:

slendered
knitting basket -
her new sweater!



Eli:

Hoikistunut lankakori -
hänen uusi
jumpperi!


Varokaa synnyttäviä koiperhosia!


Beware of moths!

Ps.
See one Knit Soc!

2 kommenttia:

Ripsa kirjoitti...

Hienoja!

Kaikissa on myös liike, se on meditoiva, niin kuin kutojilla on. Istuvat hiljaa ajatuksissaan. Suu saattaa muodostaa kuulumattomia sanoja: nurin/oikein.

Tuli tuosta mieleeni, että ainakin Suomessa ovat monet nuoret miehet opetelleet kutomaan tai ainakin virkkaamaan.

Minä en osaa. Tulin sanoneeksi sen ääneeni FB:ssa. Seuraus: kolmet uudet villasukat joululahjaksi! Tunnen vieläkin oloni rikkaaksi.

Juhani Tikkanen kirjoitti...

Parhaimmillaan hyvä blogijengi on kuin oltaisiin ompeluseuroissa. Suomeen tapa on vasta varovasti tulossa.

Suomi24.sen tapainen vihapuheen lietsonta nimimerkkien takaa tuntuu edelleen olevan vahvaa.

Blogeissa suurin osa alkaa olla omilla nimillään, tai ainakin on tiedossa keitä me ollaan.

Minä virkkasin kai viimeksi alakansakoulussa. Oli jännää puuhaa.