Sanat ovat runojen taakka, runot on tehty snoista
voikukka - teijonan hammas ...
Lainaus WCW Paterson-runoelman Kuudennen kirjan alusta.
Paterson / Kirja I syntyi irrallisen runon ryhdyttyä elämään jatkoelämää; Paterson: The Falls ilmestyi kokoelmassa THE WEDGE 1944. Tästä WCW ryhtyi työstämään Paterson I.stä, joka ilmestyi erinäisten kivulloisten synnytyshetkien jälkeen vuonna 1946. WCW oli synnytyslääkäri, eli runokokoelmansa synnytykseen hänellä oli tietoa ja pätevyyttä. Paterson Kirja IV ilmestyi 1951 ja olisi neliosainen runoelma ollut jo valmis. Mutta aihe myllersi WCW.n mielessä johtaen Patersonin tavallaan uudelleensyntymän alkuun; Kirja V ilmestyi 1958. Kuudetta kirjaa hän aloitti, mutta läpikäytyään jo useita aivohalvauskohtauksia hän toteaa itsekin Paris Reviewin viimeisessä haastattelussa että hän ei enää löytänyt sanoja. Kirja VI jäi neljään konekirjoitusliuskaan. Ne hän kirjoitti vuonna 1960 tai 1961. Lyöntivirheitä jäi myös tekstiin. Otin ne huomioon tuohon käännökseeni. (Selitys teijonalle ja sno-sanalle; Pwoerms-liikkeen tahaton esikuvako?)
WCW ei siis saanut elinikäisprojektiaan valmiiksi, runoelmaa Paterson , kts kansikuvaa oikealla. Mutta näin se jatkuu mihin jäi, kokoelman Paterson viimeisiksi runoiksi ennen laajaa selitysosastoa. (A New Directions Book, ISBN 978-0-8112-1298-5.) Lukija voi ensin korjata parit lytivihreet ja jatkaa omaa kaupunkihistoriansa kertomista. Paterson on myös historiallinen kiinnike. Pelkäksi lyyriseksi runoelmaksi Patersonia ei pidäkään erehtyä luokittelemaan. Esittäisin että se on Paterson. Runo, runoelma, kyllä. Mutta kertoo myös elämästä, historiasta. Kuten kaupunki kasvaa, nousee, laajenee.
Paterson on tekstillisesti runsas, "paksu" teksti, joka avautuu ja samalla sulkeutuu kuin keväällä jäidenlähtö joessa.
Patersonin lukeminen vie mukanaan, pitkässä (240 sivua) runoelmassa on virtaavan jokiuoman (Hudson-joki?) imua.
Ulkopuolella itseni ulkopuolella on maailma, hän jylisi, aihe minun hyökkäykseeni - maailma (minulle) levossa, johon saavuin todellisesti -(WCW Paterson / Book Two alussa, julkaisuvuosi 1948. (Kirjoitettu kuitenkin jo 1946?)
Paterson on myös kaupunki New Jerseyssä, pieni, noin 150.000 asukkaan kaupunki. Paterson on kuuluisa 1900 luvun silkkiteollisuudesta; Silkkikaupunki.
WCW sanoo että runoelma voisi yhtälailla olla Manhattanista. Tai Leipzig, missä WCW eli vuoden ennen muuttoaan Pariisiin.
Jokaisella on juuret.(WCW Book I.ssä.)
Runoelmana Paterson rakensi mieleeni sanoista tehdyn kaupunkirunoelman; tiiliskivi kerrallaan asettui rakennuksiksi, kortteleiksi: laajenee kuten kaupungit laajenevat mutta yhden ja saman keskuksen ympärille. Tämä keskus on William Carlos Williamsin kirjoittamaa sanallista, jatkuvaa ydintiivistymää.
Minulle Paterson on yhtä ja samaa monipolveista kaupunkikylää. Milloin sinne tuli ensimmäinen asukas?
Patersonin alueelle (Acquackanonk) asettui vuonna 1678 hollantilaisia. Sitä ennen siellä oli intiaaneja, mutta heitähän ei kulttuurimielessä vieläkään lasketa laillisiksi, historiallisiksi ihmiseksi? Eivätkä intiaanit "asuneet". He elivät.
Eka versio runoelma-Patersonista julkistettiin 1946. Viimeiset luonnokset laajennusosalle WCW naputteli kirjoituskoneellaan vuonna 1961. Tihenevät sairaskohtaukset näkyvät kirjoituksesta. Hän kuoli 79 vuotiaana 4. maaliskuuta 1963.
Mies kuin kaupunki ja nainen kuten kukka - jotka ovat rakastuneita. Kaksi naista. Kolme naista. Lauma naisia, jokainen kuten kukka. Mutta vain yksi mies - kuten kaupunki.(WCW Book I.ssä)
Lainaus sivulta 61:
NO DOGS ALLOWED AT LARGE IN THIS PARK
Koirien vapaanapito kielletty tässä puistossa.
---
J.K. 12.9.2010:
WCW julkaisi jo vuonna 1927 runon PATERSON. (The Collected Poems of William Carlos Williams, Volume I, 1909 - 1939, sivut 263 - 266. Osia tästä runosta on Paterson-teoksessa sen I osassa.
Samassa antologiassa vuoden 1936-39 osiossa olevasta PATERSON: Episode 17 - runosta (sivuilta 439-443) löytyy osia Paterson III kirjasta.
J.K./2:
The Parish Review;
WILLIAM CARLOS WILLIAMS
The Art of Poetry No. 6
Interviewed by Stanley Koehler
Issue 32, Summer-Fall 1964
katso:
http://www.theparisreview.com/media/4486_WILLIAMS_WC.pdf
Tekstit
5 kommenttia:
Luin juuri, että kaverukset Gary Snyder ja Philip Whalen olivat kuuntelemassa WCW:ia joka tuli esiintymään Portlandiin, jossa tulevat runoilijat ympäröivät vanhan ja viisaan papan.
Joka puolestaan kannusti näitä poikia. Vuosi on tainnut olla 1951 tai -52.
Ja nyt en muista mistä sen luin, mutta ehkä muistan jossain vaiheessa. Olen skannannut parina päivänä mustavalkoisia kuvia Gary Snyderista palovartijana vuorenhuipuilla. Sen kirjan nimi on Poets at the Peaks.
Snyderilta kiellettiin sitten McCarthy-alakomitean istunnossa palovartiointi ja hänen piti mennä kaatamaan ikimetsää Washingtonin valtioon.
Mielenkiintoista. Kiitos, Ripsa. Näitä irtonaisia juttuja pitäisi linkittää silleen yhteen että joku saa niistä halutessaan koosteen. Kommentit eivät taida googleentua...
Vai oliko sekin asetuksista kiinni; koko blogin saa häivytettyä googlelta jos haluaa.
Tällä kertaa tykkään tuosta WCW runoista aika paljon. Tuo Paterson oli tosiaan ihan erilainen, tavallaan, eikä koottuihin runoihin sinällään kuulunutkaan. Tai miksi ei, noin ovat valinneet.
Gary Snyderista ei näy (vielä) olevan koottuja. Hankin malliksi kolme ohutta.
Löysin Paris Review haastattelun WCW.stä vähään ennen kuolemaansa. Siinä vaimo sanoi kun WCW tuli heille kyläilelemään ja luki tämän vaimon siskolle runojaan, että "ne olivat huonoja runoja". WCW siis kai katseli ensin tulevan vaimonsa siskoa...
McCarthyn komitea taisi kansioida melkein yhtäläisin perustein kohteitaan kun Stasi täällä meilläpäin. Stasinkin listoilla lienevät kaikki silloin vähänkin aktiivisemmin eläneet.
;-)
McCarthy oli astetta jykevämpi kuin moni muu äärioikeistolainen pulju. Se pystyi antamaan virkakieltoja.
Mutta noiden punaniska-tyyppien ongelma on ikuinen aivojen vajaatoiminta, joten ne tekivät idioottimaisia päätöksiä. Palovartijan homma kieltoon? No, se oli osavaltion töitä ja koska senaatti oli McCarthyn antikommunisti-komitean asettanut, niin se ei voinut estää tulevaa runoilijaa tienaamaan huomattavasti enemmän ikimetsän kaatajana - ja tehnyt kaverista samantien luonnonsuojelijan vailla vertaa.
Snyder on tänä vuonna 80-vuotias. Hän on kirjoittanut niin paljon, että kootuista tulee kyllä moniniteinen.
WCW:ia meillä taas taitaa olla vain ihan vähän hyllyssä (kirjastot eivät runoja osta, eivät suomalaisia eivätkä muunmaalaisia), mutta mitäs oli Itärannikolta...
Se mitä olen lukenut, on pätevää ja taatusti uranuurtavaa tekstiä ajatellen beat-sukupolvea. Mutta kuten olen sanonut, runouden suhteen olen diletantti.
Gary Snyderilta on ilmestynyt parisenkymmentä teosta Wikin listan mukaan... Olisihan siinä taittajalle haastetta.
Näistä kirjastoistamme; ovat kai muutenkin joutuneet supistamaan hankintojaan. Turun kirjaston English - hyllyt ovat melko niukkoja. Anemiaa.
Hankintarahojen niukkuus näkyy. Kävin kerran ja ajattelin lainata Zukovskyn Z - kirjan. No eipä sitä(kään) tietenkään siellä ole. Saati Sillimanin the Alphabet-kirjaa. Minullapa on!
Ja Z tulee tiettävästi syksyllä pokkarilaitoksena, täytyypä seurata.
Ja edelleen laskeskelen Visa-tilini saldoa; Larry Eignerin neliosainen kootut kutkuttaisi, mutta se on melko kallis, 160 USD muistaakseni.
Ps. Tilasin muuten Philip Whalenin kootut, ja kylkiäisenä Creeleyn, ovat jääneet minulta katveeseen.
Tuo Poets and Peaks oli jossain pehmytkantisena tarjouksena, jätin kuitenkin tilaamatta. Onko siinä runoja?
Turussa lähenee kirjamessut, pitääköhän sinne vääntäytyä. Voi tulla hintavaksi, taas.
Lapin ruskareisulle en saa kaveria; enkä yksikseni lähde ajelemaan lähestyviin syyskeleihin 2 x 1300 kilometriä.
Poets on Peaks on elämänkerrallinen, siinä on pitkästi Snyderistä ja Whalenista ja palovartioinnista, sitten sinne länteen änkesi myös Jack Kerouac. Ginsberg oli myös ollut tapaamassa Läntisiä Veljiä jossain vaiheessa, ja ilmeisesti myös Peter Orlovski.
Snyder esiintyy Kerouacin kirjassa Dharma Bums.
Whalen vaikka oli Snyderia vanhempi on hyvin samantapainen vanha sielu kuin Snyderkin. En tarkoita tässä dementiaa.
Ilmeisesti jo kuollut, koska sanotaan aika yleisesti että Gary Snyder on viimeinen beat-runoilija.
No, ajattelen itse aika ajoin, että jospa olisin jäänyt sinne, tutustunut vuoriin ja metsiin vähän paremmin, löytänyt ehkä joitain hengenheimolaisia muualtakin kuin metsistä. Mutta sitten ajattelen että kyllä siellä ovat alkaneet samanlaiset pahat vieraantumisen ajat kuin täälläkin.
Tuskin olisi enää löytynyt ihmisiä uuteen kommuuniin.
Pitääpä katsoa heti WCW. No ei pahus vie olekaan täällä. Ilmeisesti jäi Amerikkaan.
Minusta on hauskaa olla tämänikäinen kun voi ykskaks mennä mielessään vuoteen 1969 ja sinne vuorten juurelle kuin ei mitään.
Sinä olit siis seilorina Japanissa? Sillä tavallahan Snyderkin sinne lähti!
Lähetä kommentti