Ääni pitää antaa kun sen saa antaa

Kuvassa ulkoinen uhka ryöstää Suomelta lakikirjat.

Kumpi inhottavan kotkan heiluvista päistä kirjoittaa uudet ohjeet meille jos jompikumpi ylivallan meillä saisi?
Tai jos joku taho sen halvalla pois antaisi, elinkeinoelämän ahneuden nimissä? Esimerkkejä on.


Politiikassa voi käydä samoin jos kansa ei äänestä, tai jos kansa äänestää väärin.

Sen vääryyden pelossa jotkut jättävät ääntelemättäkin.


Uhkakuvia Suomella on enemmän kuin kaksi, yksi on TTIP:n vyöryminen Suomeen.

(Sitä moni Suomeenkin meiltä halajaa. Mokomat isänmaan syöjät.)

Jollei TTIP vie meiltä loppuja rahoja,
- niitä joita Kreikan pelastamiselta vähän vielä jäi-
niin Etelärannassa on kiihkeä kiljukotkien huuto että heille kaikki rahat ja heti. jne


Kolmatta uhkatahoa tuskin on, sillä kuka ryhtyisi meidän maitamme ja peltoja muovipusseilla kuskaamaan täältä minnekään, ja rakennuksemme ovat lähes kaikki huonon rakennustaidon jäljiltä umpihomeisia.

Homeinen talo
savipellolla keikkuu -
harakka ilkkuu

Harakat meille ilkkuu, kotkista me vain unta näemme.

Pääseekö noista kaavailluista uhkakuvista eroon pelkästään äänestämällä?

?

Minä näitä ajateltuani annoin jo ääneni paperille heti kun ennakkoon äänestää sai.

Ääni annettu,
meille ei tulla hyppimään
edes neuvomaan!

Kuvan copyright on taiteilija Eetu Iston hallussa. Vuosi 1899, jolloin ei äänestyskoppeja ollut.
Oli vain sellaisia koppeja joihin hankalat ja vääriä ajatuksia esittävät kopitettiin.

Edvard Isto, Edvard "Eetu" Isto
28.11.1865 Alatornio – 14.10.1905.

Kevään tuulista
äänet kirkuvat korviin -
vaalien melu