varsinainen painos oli siistimpi.)
Ei ihminen ole susi;
susi ei tapa toista sutta.
(Runoelmasta Keretti s. 5.)
Julkaisimme yhdessä Jukka Hannulan kanssa kaivosrunoelman KERETTI Sinisen Tien festivaaleihin 5.4.1997.
Runoelma oli meille kannanotto Outokummussa sojottavan Keretin vanhan 96 metriä korkean kaivostornin pystyssä pysymisen puolesta.
Se on ilmestynyt Kustannusosuuskunta Muusan listoilla 1997. (ISBN 951-97547-1-7)
Sivulta 18 seuraava ote:
Tupakan tumpista kohoaa
poislähteneen metsurin jälkeen
kitkuvaa häkää,
kuin dur-alumiinisen suihkukoneen taivas
johon täydellä kaasulla voi
häipyä
taivaan tuuliin
nopeimman oikeudella,
määräten naapuria,
komentaen köyhempiä,
lyhyempiä ihmisiä
polkien jalkoihinsa,
kuin kukko,
täyteen paskatussa kanatarhassa
kuopaisee moneen kertaan nuoltua maata,
siten itseään nuollen,
ylistäen kielensä liukkautta,
omaa sylkeään niellen.
Julkaisuun oli suunnitteilla kuvaliitteitä, mutta ne eivät ehtineet mukaan. Kaiken huipuksi taiteilija huomasi viime tipassa tekemänsä virheen, josta syystä kaksi valmista kuvaa piti nopeasti muokata näkymättömiksi.
Valikoiman loppupuolelta yksi lyhyt runo:
kaivosmies ei enää hengitä,
hänet haudataan hautaan
multaa päälle, ei edes kiviä,
mukaan otettavaksi
(Runoelmasta Keretti sivulta 34)
Nämä lainatut tekstit edellä ovat minun.
Taistelu Keretin tornin puolesta tuli mieleeni kun Talvivaaran nerokasta kaivosta ollaan ujuttamassa ulkomaiselle pääomalle. Ulkomaisia kohtaanhan ei Suomessa voi olla niin mutkikkaita säännöksiä kuin omillemme? On Suomen etu että ulkomaille valuu mahdollisimman paljon osinkoja?
Tekstit
2 kommenttia:
Miten kävi? hyvää kantaaottavaa runoutta.
Keretin tornista en tosiaan tiedä, en ole vuosiin käynyt katsastamassa. Ongelmahan sellainen joutilaana sojottava 96 metrinen betonitorso toki lienee. Ja vaikea sille asiallista käyttöäkään on keksiä. Keretissä on vielä hiukan malmia mutta ei riittävästi osakkeenomistajien osinkoja kartuttelemaan.
Lähetä kommentti