Kenneth Koch
The Collected Poems of Kenneth Koch
Alfred A. Knopf, New York 2012
764 pages.
Selailtuani Kenneth Kochin koottua olen usein jäänyt miettimään mitä sanat merkitsevät runoudelle.
Kenneth esipuheessaan ihastelee samankuuloisilla sanoilla. Esimerkkinä blanc, blank, Blanche.
Olen aika ajoin English-blogieni tekstien kanssa maiskutellut samansukuisen ongelman kanssa. Minulle se on enemmänkin ongelma, haluan että runous olisi tarkkaa. (Olemme tästä erimieltä Risto Rasan kanssa!)
Että lukija pannaan painiskelemaan saman sanan eri merkitysten kanssa ei minusta ole reilua.
Vai onko.
Plaratessani Kennethin tekstejä jäin aika usein aavistelemaan että sanat vievät meitä,
minne,
siitä viis.
Hiiteenkö.
Kukaties, tai kenties
tietänee.
Törmäsin tähän seuraavaan Kennethin WCW vaikutteeseen. Parin lukemisen jälkeen se jaksaa entistä enemmin viehättää. Ja käännöksen muutamista sanoista olen ihan samaa mieltä, en tiedä mitä tarkoitin. ?-)
Muunnelmia William Carlos Williamsin teemaan
1
Hakkasin maahan sinun ensi kesäksi asumiseen säästämäsi talon.
Olen pahoillani, mutta oli aamu eikä minulla ollut mitään tekemistä
sen metsäiset säteet olivat niin kutsuvia.
2
Me nauroimme salkoruusujen vieressä yhdessä
ja sitten ruiskutin ne lipeällä.
Anna minulle anteeksi. En yksinkertaisesti tiedä mitä olen tekemässä.
3
Annoin pois sinun seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi säästämäsi rahat.
Mies joka niitä kysyi oli raihnas
ja kova maaliskuun tuuli ulkoeteisessä oli mehukas ja kylmä.
4
Viime iltana menimme tanssimaan ja mursin sinulta sinun jalkasi.
Anna minulle anteeksi. Minä olin kömpelö ja
minä halusin sinun olevan tällä osastolla jossa minä olen tohtori!
.........
Kun kirjoittaa sanan
joka merkitsee jotakin,
niin kirjoitetun sanan
sovitut merkitykset
rajoittavat tulkintaa?
Sana on kahle.
Toisinaan runoilija oikein innostuu
ja laatii
liittää
vastakirjoitetun keksintönsä ympärille
lisää sanoja.
Kahlitsee niiden merkityksen omikseen.
Joskus noin muodostuu yksiselitteinen tarina.
Ja jos tarina tuntuu uskottavalta
niinrunoilija saa siitä mainetta
ja jos hän on riittävän nuori
niin Suomessa hänelle kasataan runsaasti apurahoja?
Se että sanoilla on joskus
monia erilaisia tulkintamerkityksiä
auttaa runoon yhdistettyä nk. sanomaa.
Alle lujaa!
sanoi maantieraiskaaja
ja yritti ajaa mummon yli
mutta mummopa kalautti kepillään
tuulilasiin kaihin.
Alle Kenneth Kochin kirjan etukannesta hänen kasvonsa:
Jälkiviisautta:
Kenneth Koch ja imagismi?
Netissä rinnastettiin tämä Kochin variaatio äänellisesti tähän kuuluisaan WCW.n runoon:
This Is Just To Say
I have eaten
the plums
that were in
the icebox
and which
you were probably
saving
for breakfast.
Forgive me
they were delicious
so sweet
and so cold.
-- William Carlos Williams
Tänään 10.maaliskuuta Turussa paistaa aurinko.
Turussa ei tapahdu oikeastaan paljon mitään,
sen takia täällä viihtyy onnellisia ihmisiä?
Tekstit
4 kommenttia:
Kun katselee mielipide sivuja niin Turussa pinnan alla kytee. Käry tuntuu vaan painosmusteena Turkulaisen ja TS:n yleisönosastoilla ja tekstiviestipalstoilla. Tämä on sen verran sateinen maa, ettei täällä isotkaan jutut pääse koskaan kunnolla roihuamaan. Me vaan jupisemme, vai mitä?
Turun onnelliset
odottaa toriparkkia
kirjastosiltaa
Kirjastosiltakin ohjataan erään tunnetun turkulaisen kauppaneuvoksen omistaman museokompleksin etuovelle. Sinne ei kohta enää limousinella voi mennä vaan täytyy käyttää jalkoja tai fillaria!
Hieno avaus aamupäivälle täällä tämä saitti.
Täällä joku julkaisi tankoja, Eija Aromaa-niminen nuorehko nainen, ntamo'ssa, lähetin hänelle tämän saitin osoitteen.
Mutta Amerikasta löysin tämmöisen linkin:
http://billmoyers.com/2013/03/06/income-inequality-goes-viral/
Seppo :-)
Mie en jupise, enkä lue koko Turun Sanomia. Ei tuo Hesari paljoakaan fiksumpi ole. Lopetimme suhteemme TS lehteen muutama vuosi(kymmen) sitten kun luimme TS.stä miten kauheaa teatteria Holmberg ja Långbacka tekevät. Ristiriita oli aika irvokas, teatteriin ei tahtonut saada millään lippuja kun kansa rynnisti sinne. Kerran Kekkonen kävi Irja Ketosen kanssa jotain kattomassa ja tykkäsi. Seuraavana päivänä TS taas mollasi koko esityksen. Vallankäyttöä. Josta ei kukaan uskalla valittaa.
Toriparkki tulee, ja silta tulee mutta ei sen nimi voi olla kirjastosilta. Miksei sanota suoraan kenen / keiden silta se on. Eikös toriparkki ole vähän jo ohimenneen talven parkkipaikkoja, kaikkihan keskitetään nys Skanssiin?
Ripsa: helloota.
Mukavahan näitä on näpytellä ja kun vähän kaivelee lisää niin löytää monta mukavaa juttua.
Tuo Koch taisi olla aika vekkuli. Loiskeita ei vaan meille saakka koskaan välittynyt. Runoja pitää lukea kai myös vähän sillä silmälläkin.
Kootuissa ei ollut oikeastaan mitään tavaraselostetta. Minä ainakin kaipaisin noihin koottuihin vähän jotain enemmän taustatietoja. Pelkät runot eivät vieraille äkkiä kerro kaikkea.
Olen muutaman kerran joutunut Hesaan niin aikaisin aamulla että Lasipalatsin kauppa ei ole vielä auki. Huomenna voisin ehtiä, juna on senverran ajoissa ennen kokouksia että voisin ehtiä kipaisemaan Lasipalatsissa. Tietää rahanmenoa. :-(
Juhani
Hesassa tai jopa Tampereella käynti on toivotonta, koska aina löytää ainakin jonkun divarin, jonka takia rahaa menee.
Mutta kyllä tuntuu toisaalta hyvältä, että kotona ei koskaan tarvitse olla sormi suussa, että mitäs minä nyt lukisin. Vaikka sitten ottais yhden ohkasen niteen tota Tikkasta tuosta hyllystä...
Lähetä kommentti