keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Saamen päivä


Tänään vietetään saamelaisuuden päivää. Saamelaiset asuivat täällä kauan ennen meitä "lantalaisia". Etelästä tulleet erilaisen kulttuurin valloittajat ottivat maata haltuunsa ja siitä eteenpäin maa muuttui meidän lantalaisten omaisuudeksi.

Poronhoito jutasi kauemmas kunnes tuli meri vastaan. Aseellisia valloitussotia esikuvamaa Ameriikan malliin ei kuitenkaan suuremmin käyty. Saamelainen ei helpolla tartu suopunkiinsa ja yritä sillä estää maitansa rosvoavaa sakkia.

Kun Kokoomuksen presidenttiehdokas Niinistö kävi äänien kalastuskierroksella Saamenmaalla niin hän totesi että ei kannata ILOn alkuperäisasukkaiden sopimusta. (Lähde Oddasat vaalien alla.) Sensijaan Vihreiden Haavisto kannattaa ILOn sopimusta. Tai ainakin silloin sanoi kannattavansa.

Alkuperäisväestöjen asuinalueita halutaan raiskata mm. kaivostoimintaan. Talvivaara ei ole poronhoitoalueiden ytimessä mutta jäljet ovat liike-elämän vaatimusten mukaiset, kaikki luonnonvarat surutta liike-elämälle jäljistä ja myrkyistä välittämättä. Ja mahdollisista alueen asukkaista piittaamatta?

Kanadassa alkuperäisväestö taistelee henkensä edestä paikallisia maita raiskaavia kaivosjättiläisiä vastaan. Kanadassa myös jotkut asukkaat vastustavat alkuperäisväestöä. Onkohan kaikuja Amerikan intiaanisotien hengestä vieläkin?

:-(

Tänään KePu:n Sipilä jo totesi että uudet vaalit ovat kenties tulossa. Hänen mukaansa kuitenkin vasta syksyllä.

En kutsuisi Sipilää nuttunsa kääntäjäksi vaan realistiksi. Minusta nykyinen söheltäjä-jengi, eli istuva, (tai juoksenteleva) hallituksemme saisi lähteä Kyproksen saarille piiloon maamme palkansaajien irtisanomisia ja palkanalennusvaateita häpeämään. Heidän kuristusopeillaan saadaan maat ahdinkoon. Malli lienee kopsattu USAsta jonka talous vastaava malli on jo saanut syvälle sekasortoon. (Poislukien Bonuksien kähmijät, tietenkin, hehän pelastavat koko läntisen maailman?) Pöhköt.



Saamelaispäivän kunniaksi voisi nyt pian tuleviin uusiin vaaleihin määrätä että saamelaisalueilta pitää Ahvenanmaan mallin mukaan nimittää vähintään yksi edustaja eduskuntaan. Saman tien tälle Saamenmaan edustajalle pitäisi varata ylimääräinen tarkkailijan paikka tulevaan hallitukseen puhe- ja äänestysoikeudella siellä tehtäviin päätöksiin.


Seuraavaksi muutama saamelaisaluetta lähellä oleva kolmirivi, jotka olivat aikaisemmin netissä mutta palveluntarjoajan kvarttaalinpuolikkaan tuottoahneuden mentyä persiilleen niin tekstit himmennettiin tuottamattomina talousbittien helvetin kuolonkuruun. Onneksi minulla oli kopioita:



valkoinen riekko
valkean lumen seasta
nakuttaa viestin




luminen myrsky –
kuinka valo pysähtyy
keskellä päivää


lumipilvien
takaa urhoollinen kuu
esittäytyy



länsituuli —
tuiskuava lumi kiipeää
rinnettä ylös

läntinen tuuli
lämmin
kuin kesä tulisi



lumihangella
vilistää uutta lunta –
viluiset varjot





Länsituuli: Nils-Aslak Valkeapäällä on Länsituuli-joiku. Joskus kylmän talven taittaa yliperän tuntureille puhaltava lämmin länsituuli, joka kiipeää suoraan Norjan vuonoilta tuntureille...


Liitteeksi Wikipediasta lainattu 6.2.2013

Saamen lippu.

Saamen lippu on saamelaisten kansallisuuden tunnus, joka virallistettiin vuonna 1986. Lipussa on kaksivärinen ympyrä, jonka sininen osa kuvaa kuuta ja punainen osa aurinkoa. Lipun värit tulevat saamelaisten kansan- ja kansallispuvussa gaktissa käyttämistä väreistä.

Lipun kuva-aihe tulee noitarummusta ja Ruotsin saamelaisen Anders Fjellnerin runosta Biejjie-baernie eli Auringonpojat. Runossaan Fjellner kuvaa saamelaisia auringon pojiksi ja tyttäriksi.
Lipun historia

Ensimmäinen ehdotus saamelaisten lipusta tuli taiteilija Synnøve Persenilta vuonna 1977. Persenin lippua, joka oli kolmivärinen ja ilman ympyrää, käyttivät ensimmäistä kertaa Alattio-Kautokeinon vesivoimalan ja padon vastustajat.

Saamelaisneuvosto käynnisti suunnittelukilpailun, jonka voitti taiteilija Astrid Båhl. Lippu hyväksyttiin Åressa pidetyssä saamelaisten 13. pohjoismaisessa konferenssissa 15. elokuuta 1986. Samassa konferenssissa hyväksyttiin myös Sámi soga lávlla (Saamen suvun laulu) -runon käyttö saamelaisten kansallislauluna.


Saamelaisten liputuspäivät 6. helmikuuta: Saamelaisten kansallispäivä


6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hyvää juttua.

Kannattaa vaan itse kunkin pitää mielessä, ettei ILO:sta seuraa saamelaisille välttämättä mitään hyvää. Käsittääkseni on kyseenalaista, kuuluvatko saamelaiset edes sen piiriin.

http://www.nra.fi/arkisto/120518-Historiastaoppia.html

Juhani Tikkanen kirjoitti...

Tjaah.
Sen piiriin ei voi kuulua koska päättäjämme ovat torpanneet ILOn sopimuksen ilmeisesti roskikseen unohtumaan.

Perustan oman näkemykseni Oddasat.in toimittajien raportteihin, joista tykkään.

Muistuma 1970 luvun alustako kun Oikeusministeri kävi Lapissa haukkumassa siellä ilman lupaa asuvat saamelaiset. Heillä ei kuulemma ole edes Ruotsin kuninkaan antamaa läänityskirjaa asumisoikeudelleen.

Hupsista kuitenkin.


Ripsa kirjoitti...

Muurmanskissa olivat eilen kieltäneet Saamenmaan lipun nostamisen. Joku oli sitten ehdottanut että entä jos puolitankoon.

Se ei vissiin enää naurattanut ketään.

Juhani Tikkanen kirjoitti...

Venäjällä on jo tukahdutettu pohjoiskalotin saamelaisten yhteistyö, ilmeisesti perusteena jotkut keskusvaltaa suojelevat teesit tms.

Lähde Oddasat.in raportti yhdestä kansainvälisestä saamelaiskonferenssista, Venäjän saamelaisia ei päästetty paikalle.

Suomi kai seurannee perässä?

Korjaus: Suomen on käsketty seurata perässä. Kansainväliselle kaivospääomalle pitää olla avolouhoksia joita revitellä, vähän kuten Talvivaaran malli opettaa. ??

Jos Talvivaara olisi ollut esim. Kanadalainen tai Aussi niin kukaan ei olisi uskaltanut hiiskua puolta sanaa.

Tuleeko täällä vähän kyyniseksi.

Ai niin, Keckonius-kuninkaamme hautoi ajatusta että koko Saamenmaa luovutetaan Neukuille. Lujittaisi ystävyyttä.

Ripsa kirjoitti...

Jussi,
ei tuo oikeastaan ollut kyynisyyttä vaan realismia.

Olen nähnyt edesmenneen ystäväsi Ailun kirjoittaman ja saamelaisteatterin tuottaman baletti-musiikki-lauluesityksen Isäni, aurinkoni, jonka saamenkielisen nimen olen unohtanut.

Siinä porukassa oli mukana myös yksi Ameriikan aboriginaali. Monikansallinen porukka, joka oli saanut opetusta Tanskan teatterikoulusta, joka oli perustettu grönlantilaisille.

Jos olet katsonut Ville Haapasalon matkasarjaa ugrien maille Venäjälle, niin huomaat että ihmisten olosuhteet muuttuvat aina vain ja koko ajan surkeammiksi.

Stalin kai pohjoisten kansojen olosuhteet jo muutti alunperin. Komin tasavallan (?) venäläiset ovat gulagien asukkaiden jälkeläisiä. Ja sitten sieltä oli kuulemma pitänyt lähteä sotimaan Afganistaniin.

Alunperin niille kansoille oli luvattu itsemääräämisoikeus, joka ulottuisi koulukieliin ja kirjallisuuden kieleen ynnä muuhun kulttuuriin. Muistan semmoisen suomennetun opuksen kuin Ugrien kehto, jonka oli kirjoittanut Juri Sestalov. Se teki vaikutuksen.

Juhani Tikkanen kirjoitti...

Ripsa, juu.

Aika usein huomaan panevani vähän ikäänkuin ranttaliksi, ei tätä pollaa muuten aina kestä.

Tiedämmekö liikaa hallitsijoidemme / pääomakähmijöiden rötöksistä ja tukahdutettu epäoikeudenmukaisuuden raivo patoutuu.

Odottamaan mitä, kevättäkö?

Meilläkin on tuo Juvan Sestalov.in Ugrien kehto, WG 1976, suomentanut Ulla-Liisa Hieno, hieno suomentaja!

Runot Pekka Parkkinen ja Raija Rymin.

Kansoille luvattu itsemääräämisoikeus? Saavat liftata syrjään häiritsemästä öljyteollisuuden töhrystelyjä.

Onko se että Suomi ei Kokoomuspresidentin ohjeiden mukaan suostu ratifioimaan ILOn sopimusta taustaltaan samaa valtausperimää?

Saamelaiset lapsethan eivät saaneet Suomen kansakouluissa puhua äidinkieltään saamea vaan etelästä tulleet valloittajat pakottivat puhumaan etelän vierastä kieltä.

Nyt kun saamelaisuus on meilläkin saatu ahdinkoon ja lähes tukehtumaan niin hurskastellaan että saavathan lapsoset äidinkieltään puhua... (Jos enää osaavat.)

Ailu joskus mietti että yhdistynyt koko Saamenmaan itsenäinen valtio olisi aiheellinen ...

Ailu ei tiennyt kuinka paljon Saamenmaankin maaperässä on mm. kultaa. Jota ei suinkaan nyt kaiveta Suomelle vaan voitot menevät päähallituspuolueemme tahdon mukaan tietenkin ulkomaille.

Kuuntelin tänään (8.2.2013) päivän mietelausetta, Ailun runoa. Minusta siinä hyrisi taustalla Ailun saamenkielinen teksti, jonka foneettisuutta ja äänimaailmaa on mahdoton suomeksi(kaan) kääntää. Siis edes suomeksi vaikka kielet lähistöllä toisiaan ovatkin.

Voi voi, Ailu kuoli. Vähän liian aikaisin.

Tunsin hänet aikoinaan, hän mm. ikäänkuin opetti minua valokuvaamaan maisemaa. (Haukkui jotkut lapinkuvani postikorteiksi. Ja oli oikeassa.)