perjantai 24. helmikuuta 2012

Viipyilevä kylmyys (Shiki Kukai Helmikuu 2012)

Shiki Helmikuun 2012 Kukain aiheena oli viipyilevä kylmyys, (lingering cold)

Voittaja oli Elinor Pihl Huggett:in haiku 33 pisteellä:

Viipyvä kylmyys...
nukkuva kissa hengittää
omaan häntäänsä


Vielä muutama omavalintani, ensin Bill Kenney 20 pisteellä:

taas kylmä aamu ...
hän kuiskaa minut
takaisin sänkyyn


Hän = nainen. Leevi Lehdon esitys että naispuolinen "hän" olisi "hen" olisi nytkin ollut tarpeen. Tämän tekstin vastapariksi valitsen John Soules:in 6 pistettä saaneen haikun:

talvinen yö -
yksi puoli sängystä
nyt paljon kylmempi


Seuraava on yksi mielikeistäni; groundhog day eli murmelipäivä on päivä jolloin murmeli tulee ulos pesästään keväthankien kiloon ja murmelin varjosta ennustetaan tuleva kevät ja kesäkin. Olen tosin unohtanut että oliko terävä varjo hyvä ja hämärä varjo paha tai päinvastoin; murmeliparka, jonka perinnettä noudattavat ajavat ulos talvipesästään:

Murmelipäivä:
kuu tuli @ 3:15
vilkaisemaan


Copyright Miriam Chaikin, suom. j.t. niin ja haiku sai 3 pistettä. (Joka on aika hyvä näin kovassa kisassa.)



Osallistujia tähän pääsarjaan oli 114 tekijältä. Heistä reilut kaksi tusinaa jätettiin täysin ilman kuntopisteitä, joukossa Tikkanen ja Suomi:

vanha jääpuikko
ei edes aio sulaa -
viipyvä kylmyys



Shiki Kukai haikusivusto lienee yksi vanhimmista; itse muistelen seuranneeni sivustoa jo vuodesta 2000 lähtien, jolloin se oli jo klassikko.




Nyt tekstiarkisto löytyy täältä.
Toistaiseksi? Mikä bittimaailmassa on pysyvää?

Haikujen copyright kyseisten tekijöiden ja Shiki Kukai sivuston.

Suomennokset j.t.

3 kommenttia:

Ripsa kirjoitti...

andoxamOn kyllä aivan väärin että sinut jätettiin ilman palkintoa!

Kuinka monta runoa sait lähettää? Riittäisi jos panisit englanninkielisen blogisi osoitteen, eikö?

Suomalaisia sorretaan!

Juhani Tikkanen kirjoitti...

No ei se "väärin" ole; edustamani kirjoitustapa edustanee myös vähän erilaista maailmaa mitä pääosin USA:n kirjoittajilla on.

Ilmenee liittämästäni linkistä.

Tuo Shiki on perinteinen haikukirjoitusfoorumi, jossa kukin lähettää yhden haikun, Shikissa on tosin kaksi sarjaa, se Kigo puoli ja sitten Free. Lähettäessä pitää nimetä kumpaan sarjaan teksti liittyy.

Senjälkeen toimittäjat keräävät ne kaikki yhteen ja poistavat tekijöiden nimet ja lähettävät kaikki-kaikille äänestystä varten.

Kumpaankin sarjaan kullakin tekijällä (pitää siis osallistua itse!) on kuusi pistettä jaettavaksi, joko 3-2-1, 2-2-2 tai vaikkapa 1-1-1-1-1-1. Tms, maximi 6 pistettä siis.

Koska hyviä erilaisia on aina useita niin olen jo pitkään kaivellut kuusi parasta ja kaikille annan siis vain yhden pisteen.

Siinä olen pohjoismaisittain tasoittaja-arvon edustaja? Tiedän että pisteet kuitenkin kasautuvat ja selvä kärki erottuu aina.


Caribbean Kigokilpailussa näkyy joskus olevan tapana antaa koko 6 pistettä kokonaan vain yhdelle.

Shikissa kai 3 pts on max yhdelle?

Aika usein parhaat-päällä valikoimaan jää kymmenkuntakin; sitten astuu mukaan henkilökohtaiset ja intiimit suosikit tekstien sisällöistä yms.

Muistelen tämmöisessä henkilökohtaisessa karsintatilanteessa katselleeni jokaista sanaa, ja jos yksi turha niin kruksi vain päälle. Joskus tekstin sisältö ei vaan tunnu todelta eli silloinkin "hylkään".

Joskun "hyviä" löytyy vain 5, silloin pitää kahlata vielä lisää ja ottaa vielä joku mukaan kyytiin.

Luultavasti voin olla useinkin hiukan väärässä? Eikä runojen aina tarvitse olla niin totta.

Realismia, eikä edes surrealismia?

Shikissä äänestäjiä on onneksi tosiaan se reilut sata eli monet erilaiset makuasiat yhdessä aika usein valitsevat aika oikeinkin.

Se että kokonaan nollille päätyneitä on aika monta, nyt esim. n 30%, niin osoittaako se muuta kuin satunnaisuutta? Niiden nollien joukossa on useita minunkin tuntemia oivallisia runoilijoita.

Itseään ei siis saa äänestää!

Eli ei aina tekstit mene perille. Perususkomushan runoista on että siinä on silloin jotakin kesken, eikös?

Toisaalta minimiin tiivistetyt runot, eli haikut, vaativat lukijaltaan enemmän kuin tiiliskiviromaanien kahlailu.

Eli aikaa. Voimia.

Helppojakaan runot eivät voi olla.

Ainakaan liian usein.

Mutta hauskaa tuo homma aika usein on; pidän siitä että annetaan etukäteen aihe josta kirjoittaa.

Noita omia tekstejäni en aina liitä english-blogiini, ja tuossa shiki-arkistossa ovat kaikki, demokraattisesti?

Eli "kilpaileva" teksti pitää olla uusi, ennen julkaisematon.

Ei meitä sorreta; olen minä tuolla joskus pärjäillytkin.

Kunhan naljailen, iloittelen nollistani. Pientä sadomasokistin taipumustako ?-)

Niin ja ei tuo mitään maksa eikä sieltä mitään muuta palkita.

Hmn, onko joskus joku kaikkien joukosta vielä parhaat ja joutuuko se voittaja joskus matkustamaan vaikkapa Japaniin? Vai sotkenko jonkun muun kisan; näitähän on.

Minä olen Japanissa käynyt. Eikä Issa ole enää elossa, eikä Bashoo kuljeskele enää nyytti selässä pitkin mantuja ja kukkuloita.

Kieltäkin osaan niin huonosti että minut voisi myydä Hokkaidon saarelle lumenluojaksi hirssipalkalla loppuelämäkseni...

;-)

Anonyymi kirjoitti...

miten toimiikaaan
pisteytyssysteemi
-vastaus kattava

Piti asiaa kysymäni, mutta selostus olikin jo luettavissa.

vve