Philip Whalen

Philip Glenn Whalen (20. Lokakuu 1923 – 26. Kesäkuu 2002)

Olen selaillut jonkin aikaa Philip Whalenin koottuja runoja. (The Collected Poems of Philip Whalen, Wesleyan UP, Connecticut, USA, 2007. 872 sivua.)

Philip Whalen osasi Zeninsä. Hän oli San Fransiscon Beat runoliikkeen yksi johtavista hahmoista. Whalen vietti vuodet 1966 ja 1967 in Kyotossa, Japanissa.

Internet on mielestäni runoja kaivelevan / maiskuttelijan aarreaitta. Nimenomaan amerikkalaisista löytää loputtomiin sulateltavaa. Netistä saamieni runsaitten makupalojen innostamana olen sortunut hankkimaan runsaasti Amazonin luottokaupasta erinomaisia runokokoelmia!

Tätä mainosta Amazon ei ole maksanut.

Kenties aktiviitettini vuoksi Internetissä minulle ei nykyisin enää myönnetä apurahoja. Vai johtuisiko se minun yksinkertaisista teksteistäni, ken uskaltaisi kertoa totuuden.

Suomessa ei vielä oikein laajalti uskota että netistä voisi koitua mitään siunausta? :-(

Seuraava Philip Whalenin runo on Koottujen sivuilta 96-97. Löysin tekstin myös netistä.

METAFYYSINEN UNETTOMUUS JAZZ. MUMONKAN XXIX.


Tie-
tysti voisin nukahtaa juuri tähän
Kaikki valot päällä & radio käynnissä 
(Huhtikuu on jääkaapin takana.)

Kaukana pahasta kaupungista
Kaukana hyvästä kaupungista
Tapasin särkyvän Kittyni 
Vihreässä silkkileningissä

Aika lähellä Nanga Parbatin huippua & taas takaisin, tuuli 
lepattaa rukous-lippuja 

"TUULI LIIKKUU"
_______

"LIPPU LIIKKUU."

Tuulilasin pyyhkimien hypnotisoimana, Mr. Harold Wood: 
"Taakse & eteen; taakse & eteen."

Kävelimme kuutamoisen järven reunaa 
Söimme kuivattuja aprikooseja 
Sitruunia ja banaania & raikasta hääkakkua 
& hyödyt unohtuneena
_______

"MIELI ON JOKA LIIKKUU"
_______


& nyt olen yksin vuoteessani 
Täysin hereillä kuten joku kivi

(7.IV -58)

Selitysosastoa:

Nanga Parbat (Alaston vuori): Maailman 9.s korkein vuori läntisellä Himalajalla. Tunnetaan myös tappajavuorena, koska Nanga Parbatin kiipeilijöitä on sankoin joukoin kuollut yrittäessään valloittaa sitä.

Mumomkan: Zen-buddhistinen kertomus, Koan, Portiton portti; Kiinalainen Zen mestari Wumen Hui-K’ai (1183-1260)
Kōan (jap. 公案) on kertomus, vuoropuhelu, kysymys tai väite Zen-buddhalaisuuden historiasta tai kertomusperinteestä, joka on järjen tavoittamattomissa mutta intuition saavutettavissa. Koan toimii meditaation apuna varsinkin rinzai-koulukunnassa. Yleensä opettaja eli mestari valikoi koanin opiskelijalle tämän edistyneisyystason mukaisesti. Koanit ovat zenissä opetuskeskustelun väline.

Koanit pyrkivät usein subjekti-objekti (eli toimija-toiminnan kohde) -asetelmasta irtautumiseen. Aloittelijan koan voi olla esimerkiksi: "Millainen ääni syntyy yhtä kättä taputettaessa?" Toisinaan koanit ovat tarinoita edesmenneiden mestarien elämästä, joiden tarkoituksena on toimia esimerkkinä zenin harjoittajille.

(Lähde Wikipedia.)


Kannen kuvan copyright Philip Whalen, Kyoto 1966.

Seuraavassa runosta tarkemmin:

http://www.bigbridge.org/fictkabbott.htm

Kts myös tätä:

http://juhanitikkanen.blogspot.com/2010/10/philip-whalen-haiku.html