maanantai 28. maaliskuuta 2011

Jukka Vieno Lentää Japaniin



Vuolas virtakin
kun sumu niin sakea!
pelkkä puropahanen


(Ote Jukka Vienon runosta Japan Air Lines kokoelmasta Troijan porteilla, WSOY 1982.)
Väliotsikko: Haiku.

Niin, onko kyseessä haiku?
Tavuja on 5-7-7. Vuodenajan voisi Suomen oloihin tulkita kesäksi (tai jotakin ei-talveksi) rivin 1 perusteella: vuolas virtakin.
R2 on hauska, kuten alkuperäisiin haikai-hokkujen perinteisiin kuuluukin. Totisuus ei kuulu niihin, eikä Jukka Vienon Haikuun. Piste siitä.
R3 toistaa itseään, sana pelkkä toistaa sanan puropahanen väheksymistä.
Minimalistinen perinne poistaisi sanan pelkkä, jolloin R3 olisi 5 tavuakin.

Erikseen otettuna R1 ja R3 on samaa lausetta jonka R2 katkaisee. Kikkaa on vaikea saada maistumaan, paitsi kun siinä on se sake-juttu välillä.

Katse nousee Isolla ja Paksulla sivun yläosaan präntättyyn otsikkoon: Japan Air Lines. Sitäkö ollaan lennolla ja survival-kärryistä on juuri tarjoiltu välipalaa perinteiseen tapaan. Tulee vesi kielelle!

sakea sumu -
pahainen puro virtaa
vuolaana ohi

Sanan ohi korvaisin japaniksi sanalla kana, joka ei aina oikeastaan käänny mutta antaisi hyvän hengityksen tämä kolmirivisen loppuun. (Terveisiä Jarille!)

Jukka Vienon Stockan kulma on jo hyllyissämme olemassa. Olen sen kertaalleen silmäillyt ja mieleen jäi syvä kunnioitus; kunnollista runoa. Siihen pitänee palata. Mutta kesken Japan Air Linesin tarjoilujen jää odottamaan hyvää hetkeä. kana?

Ei kommentteja: