5.
metsän reunan hiljaisuus
korvin kuullen
männyt eivät
nyt kasva
heti on aamu,
alkaa tuulla
ja puut kohisevat
toimelias kesä
6.
käänsin yöllä kylkeä
heräsin
ääntä, kun sinä hengität
sisään
ja ulos
ulkona on pimeää,
sisällä on pimeää
nuku sinä,
minä valvon
ja katson vielä tämän
valoisan unen
7.
Säpsähdän;
puusta putoaa käpy
kanervikkoon.
Sitten on taas
pitkän aikaa rauhallista.
Hengitys tasaantuu.
perjantai 31. heinäkuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti