1.
Yö
taivasta vasten
puun latvat
tyyntä, mikään ei liiku
kanervien varvut
hämärtyvät maata vasten
mustikat ovat jo kypsiä
nekään
eivät
ääntele
2.
taivaasta näkee
että aamuun on aikaa
pari tuntia vielä
odottavat sitä
rannan kaislat
liikkumatta
tyynessä
kuuntelen uteliaana
tätä meteliä
pääni sisällä
3.
askelten ääni
kun kävelen rannalle
pysähdyn
metsä, kuin nukkuisi
järvi, kuin odottaisi
taivas, kuin ei olisi olemassa
hämärä hengittää
4.
hais
ra pe
Muu sä
puun juurella
puu kasvaa
muurahaiset nukkuvat
metsä lienee
menen sisälle
ja suljen oven takanani
hyttysillä
ei ole asiaa
minulle
ei ole
torstai 30. heinäkuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Hienosti hengittävä runo, tätä lukiessa tuli hyvälle mielelle, kiitos!
Oopee: Tulehan joutessasi käymään! Ajo-ohje: Helsingistä Mikkelin ohi ja Joensuusta pohjoiseen. Sitten oikealle ja muutaman venkuran jälkeen olet jo perillä.
Oletteko ihan vakituisesti muuttaneet tuohon uuteen osoitteeseen? :)
oopee: ei ihan vielä, elokuun puolella hiiviskelen taas Turun kulmilla ...
Lähetä kommentti