Meri Vesanto, Hartaita lauluja

Meri Vesanto,
Hartaita lauluja
Ntamo 2007
62 sivua.

Kokoelma on samalla nuotisto, runoja pitäisi kai laulaa hyräillä, pienessä seurassa, työajan jälkeen illalla:

 
Mutta entä jos yksinäisenä iltana 
on mielessä vain laulunrenkutus
tai unohtunut työasia? 

(Sivulta 10)

Ntamon runojulkaisuista tuntuvat suomalaiset kirjakaupat ottavan tuplahintoja; yksittäisinä tilaten kasvavat postituskulut suuriksi.

LULU.com verkkosivuiltakin näitä voi tilata ja niputtaa muutaman kirjan samaan pakettiin. Tulee edullisemmaksi.

Meri Vesannon Hartaita Lauluja on hänen esikoiskokoelmansa. Etenkin kun suuri osa on eräänlaisia lauluja ja sinällään harsomaisia, eivät silti ohuita, niin tekstiä olisi suonut olevan enemmän. Nyt laskin runoja olevan 37 kpl. Avausruno Ohjelmanjulistus aloittaa kokoelman näin:

 
Hyviä runoja ei ole olemassakaan, 
on vain lauluja
ilosta ja surusta,
metsän povessa sammutettu huuto, 
joka pirstoutuu lintujen suihin, 
työntyy neulasten välistä kukkaan, 
herättää muurahaiset 
taakkojensa ääreen.

Toissavuotisten käpyjen sateessa 
näen käärmeen nahan ja mietin,
oonko tenori vai basso. 
 

Pitääkö valita maailmassa vain kahdesta, entä jos haluat molemmat, ja kolmannen vaihtoehdon vielä lisää?-)

Mikäpä siinä, ollaan kuulolla, tiedä mitä Meri Vesanto vielä ehtii kirjoittelemaan, julkaisemaan.