Merirunojen pärskeistä

Suomessa ei ole ruuhkaksi asti merirunoja kenelläkään.

Suomalaisten meri on saaristomökin laiturissa narussa kahlehdittuna killuva puolilaho ruuhi, joka pelkää jo kolmen boforin hirmumyrskyjä.

Itsellänikin niitä runoja on, tosin paikkana eniten joku Itä-Suomen laplatteleva järvi.

kuka päästäisi
lahonneen soutuveneen
kaislikon suojaan?

Varsinaisia merirunoja on toki julkaistu maailmassa. Minullakin. Yksi muistuma kun yhtä kokoelmaa Tuomas Anhavan kanssa koottiin. Eteen tuli Intian mereltä kertova lyhyt runo, jossa kohoilevat aallot nousivat laivan reelingin yläpuolelle. Muistan sen tekstin, ja sen iltapäivän kun laivan kannelle ei viitsinyt mennä...

Tuomas Anhava nyppäsi runon syrjään, mulkoili, ja sanoi tiivistetyn hylkäyssaarnansa lopuksi:

- Sitäpäitsi tuo ei ole edes totta, ei aallot kohoa reelinkiä korkeammiksi.


Merimies jäi sanattomaksi, mitäpa auktoriteettia uhmaamaan. :-)



Facebookin merimies-aiheisilla sivuilla alkaa hiljalleen kameroiden yleistyessä olla runsaasti sellaisiakin aaltoja jotka kohoavat jopa korsteenin tasalle...

Kuuluisia ovat toki merimiesten taipuisasta pajunköydestä väännetyt tarinatkit.


Yksi tarina oli Arnoldin nauhoite Facebookissa missä hän kirves olalla haki Kanadan ikimetsästä laivalle joulukuusen. Paluumatkalla laivaväki härnäsi Arnoldin lähibaariin missä Arnold sitten sen kirveensä kanssa istuksi ja aukoi porukalle avuliaana ihmisenä pilsneritölkkejä.

Eräs Arnoldin työkaveri piti juttua normaalina meri-paju-puheena, kunnes toinen liitti mukaan kuvan missä Arnold istuu kirves kädessään ja aukoo kaljakeppuja...

Työkaverilta pääsi parkaisu, että sehän olikin totta tuo tarina. Niin oli.

Kuva ja video löytyy Facebooksin sivuilta Suomen Tietoliikenneteknisten osiossa.

Yhdeksäs aalto -
potkuri nielee ilmaa,
keulassa pärskyy

Tuo voi tarvita selitystä:

Kun laiva ei oikein sovi aaltojen väliin ja puskee eteenpäin niin joskus perä nousee niin ylös siinä heiluessaan että potkuri paljastuu ja sen lavat huitovat pelkkää ilmaa. Läps läps läps.


Ja koska aaltoja ei saa vastoin maakrapujen mielenrauhaa kuvailla realistisesti, niin rivi kolme toteaa että keulassa on roiskeita.

Saanee riittää?

:-)

Tyyntä ja rauhaa kaikille. Tänään on naisten päivä.

Myrskyt merellä ovat naisia, paitsi nyt kun naisten nimet loppuivat niin niitä nimetään jo ihan villistikin.


Voi tapoja.


En malta olla vielä jatkamasta juttua yhdellä, joka ei tosin liity tuohon Intian Valtameren aallonkorkeuteen eikä edes siihen laivaan, vaan vähän vanhempaan juttuun lähivesiltä, Pohjanmeren korkeaaaltoisesta stormista yksi juttu:

Vastatuulessa
keulan suolapärskeitä
roiskuu korsteeniin

:-)