Kts.
http://kristianhuuhtanen.blogspot.fi/2013/07/harhaa-vain.html
Tuohon heräsi himo tekstiin ja kirjoitin hänen kommenttiin seuraavan tekstin:
Jos metsän puut päättäisivät kasvaa juuret ylöspäin niin huuhtelisiko huhtikuun kuivat tuulet syreenipuskienkin varret ja mitä kastemato sanoisi kun syreeni kukkii
Tietysti T.S. Eliot on rivien välissä.
Se on turvallinen paikka.
5 kommenttia:
Jussi,
luepas kans Kristianin kirja! Minä tykkäsin. Ja: jotakin samaa teissä kahdessa runoilijassa mun mielestä on, vaikken osaa yhtään määritellä sitä.
Ripsa: Kristianilla blogi Kellari, jossa ajatteluun kannustavia juttuja...
Täytyy se kirja jostain ottaa käsiin kunhan tästä pääsen kunnolla jalkeille.
Koipi pahus kiusaa vieläkin
Olen muuten kuullut Kristianin hiljaisen viisaita runoja jo kai yli 10 vee takaa. On itseasiassa jo vanha konkari.
Nyt hän ylpistyy eikä halua enää tuntea?-)
Laitoin viimeinkin tuon hyvän blogin seurantaan. Kiitos siitä!
Kiitos Tikkis kommentista. Mutta vitsailet kai, en tiedä mistä pitäisi ylpistyä enkä ole sen luonteinen muutenkaan.
Kirjani löytyy Turun kirjastosta.
Sami: Kiva jos innostuit, sinäkin!
Kristian:
:-) Tylsä ilmaisu, joo, kätkee kuitenkin aidonkin kehun...
Alkaa olla loppukesän kalenterissa tunkua, koipi alkaa myös vetreytyä.
Elokuussa muutama Hesassa käynti, katsotaanko olisitko Sinäkin paikkakunnalla?
Lähetä kommentti