Kun synnyin kolme päivää Nagasakin The Fat Man - pommin jälkeen, oli sunnuntai. Aurinko paistoi. Runoja ryhdyin kirjoittamaan paljon myöhemmin, vasta 1960-luvulla kun Unto Kupiaista odoteltiin Turun Runoseminaariin. Jo ensimmäiset runoni olivat määrätietoisen moderneja. Unto Kupiaista en koskaan tavannut, - hän ei tullut 60-luvulla Turun Runoseminaariin. Myöhemmin asuin hänen kesämökissään Kesälahden Varmossa vuoden 1969 talven. Siellä kirjoitin Sininen Delfiini - kokoelman.
3 kommenttia:
Eksistentialistista tunnelmaa. Taisi olla kuolleita sieluja keskiajan markkinoilla liikaa!
Oletko varma että tuo lintu oli madonsyöjä?
Harmittava runotieteellinen takaisku, lintunen on kuulemma varpunen joka ei kuuleman mukaan matoihin kajoa.
Menkööt runollisen lintutieteen vapauden piikkiin?
Lähetä kommentti